ETUSIVU»

Matkailu

Nähtävyydet

Majoitus

Ruokailu

Ostokset

Huvit

Liikunta- ja harrastustoiminta

Geokätköily

Tapahtumat

Matkailu info

Kuvagalleria

Hankasalmen avaruustutkimuskeskus

Matkailun kokonaissuunnitelma Master Plan

Palveluhakemisto
Palaute


Etsi Hankasalmen palvelimelta
· sivu päivitetty 4.07.2011 ·
Nähtävyydet
Kotiseutumuseo (Hankasalmen museokylä ja esinemuseo)
Hankasalmen museokylä sijaitsee kirkonkylässä n. 150 metriä päätiestä kirkon ja koulutuskeskuksen välissä.

Museokylän piharakennukset on sommiteltu suorakulmaiseen ns. hajasijoitukseen. Rakennukset on tuotu nykyiselle alueelle muualta Hankasalmen alueelta. Ne muodostavat pääpiirteissään yhtenäisen kuvan 1800-luvun talokokonaisuudesta. Esinemuseo on sijoitettu entiseen v. 1879 rakennettuun viljamakasiiniin. Museossa on noin 2000 esinettä. Museon omistaa Hankasalmen kotiseutuyhdistys.

Parituvissa on istumapaikat n. 150 hengelle. Tilat ovat vuokrattavissa ympäri vuoden.


Kotiseutumuseon kesänäyttely 2011

Kesänäyttelynä 1.7-14.8.2011 "Morsiamen aitta". Näyttely kertoo 1900-luvun alkupuolen taitavista ja osaavista naisista ja heihin liittyneistä odotuksista. Käsityöt kertovat myös vaikutteista, joita on tullut pienelle sisäsuomalaiselle paikkakunnalle sekä morsianten mukana että koulujen, kirjojen ja lehtien kautta.

Kapionsa valmisti morsiameksi ehtinyt neito tavallisesti kihlausaikanaan. Ennen vanhaan, jolloin kaikki kankaat kudottiin käsin, valmistettiin talon tyttärelle kapiot ja pienestä pitäen. Jokaisesta kangasmitasta, joka tuli valmiina kangaspuista, varattiin erä tyttären kapiokirstuun, johon siten kertyi tavaraa koko loppuiäksi ( Emännän tietokirja II, 1931, WSOY).

Näyttelyn kirvoittajana on emännän tietokirjan värikäs opastus morsiamen kapioista. Ratkaisevaa on myös Sirkku Ylösen vaalima Piilolan talon aarreaitta mummonsa Anni Matilda Ylösen (os. Matilainen, 1906-1979) sekä äitinsä Helvi Ylösen (os. Palomäki, s.1927) käsitöistä ja entisajan nuoren naisen tavaroista. Lisäksi saatiin näyttelyyn kaksi kihlapeittoa ajalta 1895-1897, Majatalon emännän Matilda Pöyhösen (os. Matilainen, 1874-1941) ja Halmeniemen emännän Ida Makkosen (os. Jääskeläinen, 1873-1948) valkoiset kihlapeitot. Kotiseutuyhdistyksen kokoelmista löytyi hieno käsin ommeltu koristeellinen täkki. Säkinmäeltä Leena Ylöseltä saatiin vihkiryijyksi Porin seudun ryijy ja monia vuodevaatteita. Niemisjärveltä Uudentalon emännän Elsa Kukkosen (os. Janhonen, 1911-2001, Pienmäen emännän Henriikka Laitisen tyttärentytär) perinnöstä saatiin taidokkaita valkotekstiilejä, joita kelpaa ihailla. Elsahan oli käynyt maineikkaan Wetterhoffin käsityökoulun.

Monet morsiamet 1900-luvun alkupuolella valmistivat itselleen kansallispuvut. Hankasalmen kansallispuku esiteltiin heimojuhlilla 1935. Martta Aartiala (os. Pöyhönen, 1918-2011) kutoi tyttöpäänä Hankasalmen kansallispuvun kankaat ja niinpä hänen valmistama puku on yksi kolmesta ensin valmistuneesta. Amerikan siirtolaisuus oli yleistä myös Hankasalmella. Moni nuori nainen sai lahjaksi vaatteita sieltä. Niinpä "aittamorsiankin" on saanut hienon paljettikoristeisen liivin New Yorkista. Venekosken kesäteatterin kätköistä löytyi myös jotakin morsiamelle sopivaa. Ihastuttavia kapioiksi sopivia nyplätyin pitsein somistettuja nenäliinoja löytyy myös Helvi Räihän kokoelmista. Näyttelyn morsiuskokoelma on laaja, mutta ei vieäkään niin moninainen kuin 1931 emännän tietokirjan mukaan pitäisi olla.

Juhannukseen ja keskikesään liittyy uskomuksia, jolloin naimaikäinen tyttö laittoi tyynynsä alle neliapilan ja sitoi yhdeksällä heinällä kukkaseppeleen. Siinä sai hyvin kernaasti olla maariankämmekkä. Näillä keinoin nuori nainen pyrki hankkimaan lisää seksuaalista viehätysvoimaa ja vahvistamaan omaa hedelmällisyyttään. Morsiamen aittaan floristi Soile Aartiala on solminut kukkaseppeleen.

Hankasalmella ja yleisesti Suomessa on olut tapana istuttaa jonkin merkittävän tapahtuman kunniaksi puu. Niin kihlajaisten kuin häidenkin kunniaksi on istutettu puita: pihlaja, tammi, vaahtera, kuusi jne. Näyttelyn järjestäjät toivovat, että yleisö toisi morsiamen aittaan oksia omista kihla- tai hääpuista. Lehvillä koristelu kuului muutenkin nuorten naisten aittakoristeluun.

Kotiseutumuseon vaateaitta on vuodelta 1859. Rakennus on tuotu museokylään Viitalahdesta Ritalan tilalta. Se on alunperinkin rakennettu vaateaitaksi. Entisaikaan talon tytöt muuttivat jo varhain keväällä nukkumaan vaateaittoihin. Niinpä morsiamen aitta on näyttelyssä myös nuoren naisen yksityinen maailma peteineen ja henkilökohtaisine varusteineen. Ennen vanhaan kun taloissa nukuttiin, elettiin ja asuttiin suurperheinä samoissa huoneissa, joissa yksityisyyttä ei juuri ollut, oli keväinen aittaan muuttaminen riemullista.

Näyttelytiimi: Sirkku Ylönen, Aino Aho, Leena Kauppinen, Ulla Kolehmainen

Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ja Kotiteollisuusseura

   


Lisätietoja
Avoinna: 15.6-14.8. tiistaista perjantaihin 10 - 16, sunnuntaisin 12-16, muulloin sopimuksen mukaan.
Asko Kananen
Puh. 0400 950 792


« Takaisin