Rodrigo Hasbún: Kiintymyksiä (Like 2017)

 kiintymyksia

Tosipohjainen romaani Hans Ertlista ja tämän tyttäristä. Ertl oli saksalainen elokuvantekijä, joka kuvasi natseille propagandafilmejä Leni Riefenstahlin kanssa. Sodan jälkeen perhe muutti Boliviaan pakoon sodan jälkipuinteja.

Kirja kuvaa Ertlin miehenä, jolle työ on elämäntapa. Boliviassa mies alkaa toteuttaa utopistista haavettaan löytöretkeilijänä. Hankkeen tavoitteena on löytää alkuperäisasukkaiden kadonnut kaupunki. Tuohon aikaan hänen perheeseensä kuuluvat herkässä kasvuiässä olevat kolme tytärtä ja vaimo, joka kaipaisi kipeästi miehensä tukea. Miehen ollessa poissa kotoa perheyhteisöön syntyy säröjä, joita aikakaan ei voi enää korjata. Dramaattisin käänne perhettä kohtaa, kun kapinallispiireihin ajautunut tytär Monika kostaa Che Guevaran murhan murhalla.

Hienosyisesti kuvatun perhetragedian lisäksi kirjasta tihkuu mielenkiintoista tietoa poliittisesta historiasta ja sen vaikutuksista tavallisiin ihmisiin, jotka yrittävät vain pärjätä ja löytää elämästään pieniä, merkityksellisiä hetkiä. Eleetön kielenkäyttö jättää tilaa lukijan omille tulkinnoille.

 


Vanhempia viikon vinkkejä

Camilla Grebe: Lemmikki (Gummerus 2018)

lemmikki03493

Ollaan pienessä ruotsalaisessa maalaispi

täjässä. Malin-niminen nuori nainen löytää sattumalta metsästä väkivaltaisesti kuolleen tytön jäänteet. Tapaus jää mysteeriksi, mutta se avataan uudelleen vuosien kuluttua poliisin tehostaessa vanhojen selvittämättömien rikosten tutkintaa. Malin, joka on kouluttautunut itsekin poliisiksi, siirretään paikallistuntemuksensa ansiosta tutkimaan tapausta. Paikkakunnalla sijaitseva turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus näyttäisi liittyvän kuolleen tytön tarinaan.

Pelottavan käänteen juttu saa, kun tapausta tutkiva poliisi katoaa ja toinen löydetään metsästä harhailemasta sekavassa tilassa. Liittyykö tutkinta jotenkin Malinin menneisyyteen? Liippaako rikos liian läheltä? Kiinnostavasti kuvatut henkilöhahmot ja hyvin rakennettu juoni imevät mukaansa.

 

Arturo Pérez-Reverte: Merikartta (Like 2002)

merikartta perez reverte

Työttömäksi jäänyt merimies Coy tapaa huutokaupassa mystisen naisen, joka on pakkomielteisen kiinnostunut vanhasta merikartasta. Merikartta - ja sen uusi omistaja, kaunis nuori nainen Tánger - jäävät vaivaamaan Coyn mieltä. Kartta johdattelee parivaljakon satoja vuosia sitten uponneen aarrelaivan jäljille. Kirjan kiehtova juoni houkuttaa lukijankin seuraamaan tarinaa loppuun asti. Aarteen löytymisen ohella jännitettä kirjaan tuo Tángerin ja Coyn ristiriitainen suhde ja aarteenetsijöiden kintereillä roikkuvat gangsterit.

 

MacDonald, Helen: H niin kuin haukka, Gummerus, 2016.

h niin kuin haukka

Omaelämänkerrallinen romaani haukankasvatuksesta. Helen halusi lapsena haukankasvattajaksi ja luki kaiken käsiinsä saamansa kirjallisuuden haukoista. Haave ei jättänyt häntä aikuisenakaan, mutta vasta 40-vuotiaana, isänsä kuoltua, Helen todella surutyönä hankki itselleen haukanpojan, kanahaukkanaaraan 800 punnalla ja pakastimen täyteen haukan ruokaa. Tästä alkoi pitkällinen taival villin eläimen kesyttämiseksi. Kirja on rehellinen kuvaus siitä, kuinka löytää elämä läheisen menettämisen jälkeen ja kuinka kesyttää villi eläin ja hankkia uusi vapautumisen tunne.

Seuraavassa linkissä kirjailija Sirpa Kähkönen haastattelee Helen MacDonaldin Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaaleilla 2016: https://areena.yle.fi/1-3462436

 

Antti Tuuri: Ikitie, Otava 2011

ikitie

Antti Tuurin romaaniin perustuva Ikitie -elokuva saa ensi-iltansa syyskuussa 2017. Elokuva on myös nimetty viralliseen Suomi 100 vuotta -ohjelmistoon, joten romaanin lukemalla voi jo etukäteen eläytyä elokuvan henkiseen miljööseen. Ikitie on Tuurin kolmas Jussi Ketola -romaani. Ensimmäinen, Taivaanraapijat kertoi Ketolan Amerikan matkasta ja työstä pilvenpiirtäjätyömailla New Yorkissa ja tutustumisesta teosofissosialistisen Matti Kurikan ajatteluun.Toinen romaani, Kylmien kyytimies kertoo Jussi Ketolan kokemuksista vuoden 1918 temmellyksessä, aseettomana, valkoisten puolella työskentelevänä kuolleiden kuljettajana, ”kylmien kyytimiehenä”. Kolmas romaani, Ikitie vie 30-luvun oikeistoradikalismiin, Lapuan liikkeen aikaan, elokuiseen päivään, jolloin Jussi Ketola sullotaan mustaan autoon ja kuljetetaan Neuvostoliiton rajalle, ”kyyditetään”, "Ikitietä", vanhaa etappireittiä pitkin. Ketola karkaa uhkaavilta surmaajiltaan, humalaisilta rajamiehiltä ja lapualaisilta, juoksee Neuvostoliiton puolelle ja joutuu Karjalaan kolhoosia rakentamaan yhdessä Amerikasta tulleiden suomalaissiirtolaisten kanssa. Neuvostoliiton salainen poliisi yrittää värvätä Ketolaa vakoilemaan amerikansuomalaisia kolhoositovereitaan, josta Ketola kieltäytyy. Stalinin vainot alkavat ja monien suomalaisten unelma paremmasta maailmasta lakastuu etnisiin massateloituksiin, julmaan totalitarismiin. Mielenkiintoinen, tuurimainen, lempeä katsaus historian julmaan käänteeseen pohjalaisen Jussi Ketolan elämässä.

Helsingin rikosmysteereitä 1900-luvun alusta

kuoleman kuukausi

Timo Saarto: Kuoleman kuukausi, Karisto, 2017

Kruununmakasiinin toisesta kerroksesta helsingissä löytyy ruumis marraskuun 7. päivä 1917. Helsingin neljännen piirin miliisimies Leo Waara osuu paikalle ruumiin löytäjän kauhunhuudon hälyttämänä. Kaasulaitoksen tiloista löytyy myös ruumis ja muuan etsivä saa tapaturmaisesti surmansa. Virasta erotettu Kaivopuiston poliisireserviin kuuluva Anders Autio kiinnostuu tapauksesta ja on pian samoilla jäljillä Leo Waaran kanssa. Timo Saarron romaani vie lukijan poliittisesti muutosten kourissa kuohuvaan 1900-luvun Helsinkiin, jonka kaduilla kulkevat parittajat, siveyspoliisit ja hurmossaarnaajat.

Waltteri Torikka: Rakkaus, 2016, cd-levy

torikka

Suomen suosituin ja komeaäänisin baritoni on julkaissut levyjä, joista uusin, Rakkaus sisältää suomalaisten rakkauslaulujen klassikoita: Puhu hiljaa rakkaudesta, Laulu kuolleesta rakastetusta, Balladi elokuvasta Klaani... Waltteri Torikka valloitti Ilmajoen oopperajuhlilla pääsolistina Mannerheimin roolissa. Ensi kesän juhlia odotellessa voi herkutella rakkauslauluilla./AP

Mannerheimin nuoruus

 nuori mannerheim

Teemu Keskisarja: Hulttio - Mannerheimin painava nuoruus, Siltala, 2016

Teemu Keskisarjan rosoinen tarina Gustaf Mannerheimin nuoruusvuosista. Lapsuutta on sivuttu kaikissa edeltävissa elämänkerroissa ja paino on ollut Mannerheimin miehuusvuosissa ja aikuisiän saavutuksissa, mutta nuoruusajan kolttosista ei juuri ole mainittu. Nuori Mannerheim oli hulttio, joka sai potkut Helsingfors Lyceumista ja Haminan kadettikoulusta syytettynä juopumuksesta ja "siveettömistä" suhteista. Tämän päivän Mannerheim olisi ollut mielialalääkitty, laitostunut ihminen ja omana aikanaan hän olisi meriiteillään ja aatelistaustallaan saattanut hyvinkin päätyä postimestariksi Heinolaan. Syynä nuoruuden hulttiokauteen oli se että Mannerheim jo varhain erotettiin perheestään: hän joutui asumaan ja selviytymään yksin. Hevoset, taitava ratsastajatausta ja aatelisuus veivät hänet Pietariin ja myöhemmin keisarinnan Chevalier-kaartiin. Venäjän keisarikunnan hajotessa hänen passissaan kansalaisuutena oli suomalainen. Kokemus sodissa ja tiedustelutehtävissä nostivat hänet itsenäistyvän Suomen sotilasjohtoon, myöhemmin marsalkaksi ja presidentiksi. Teemu Keskisarja keskittyy vähemmän dokumentoituun osaan hänen elämästään, nuoruuteen./AP

Tositarina Viipurista

harriet ja olof02687

Martti Backman: Harriet ja Olof. Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918, Gummerus, 2016.

Viipurissa 1918. Jääkäri Olof Laguksella on luvaton suhde naimisissa olevaan, kevytmieliseen Harriet Theslefiin. Olof Lagus kuolee hämärissä olosuhteissa ja lakimies Fritz Wiik ryhtyy selvittämään kuolemaa apunaan Olof Laguksen äiti ja sisar. Romaani perustuu tositapahtumiin ja olemassaolleisiin oikeisiin henkilöihin./AP

Jälleenrakennuksen ankeat ajat

 

Holmila, Antero: Suomi sodan jälkeen

Maatamme ei rakentanutkaan niin yhtenäinen kansakunta kuin haluamme muistaa.

Myytti yhtenäisestä jälleenrakentamisen ajan Suomesta murtuu Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa nimitetään Suomessa usein "vaaran vuosiksi" ja "jälleenrakennuksen ajaksi". Sotaa seuranneet vuodet esitetään suurena kertomuksena yhtenäisestä kansakunnasta, joka rakensi uudelleen runnellun maan, maksoi sotakorvaukset ja asutti siirtoväen. Neuvostoliiton pelottava varjo lankesi talkootöissä puurtavan kansan ylle. Suomi sodan jälkeen purkaa tätä myyttiä. Sodanjälkeinen Suomi oli rikkinäinen maa, jonka sisäiset jännitteet olivat suuri huolenaihe. Välitön miehityksen uhka vaihtui nopeasti kotikommunistien pelkoon, kun maassa koettiin sekä jatkuvia lakkoja että torikokouksia. Asuntopula aiheutti yhteiskunnallista kitkaa, eikä evakkojen uudelleenasuttaminen ollut kivutonta. Rikollisuus lisääntyi 1940-luvun jälkipuoliskolla räjähdysmäisesti, ja lehdissä kirjoitettiin paljon sodanjälkeisestä moraalikriisistä. Sodasta toipuminen vei aikansa, ja jälleenrakennus alkoi toden teolla vasta olojen vakiintuessa vuosikymmenen lopulla.

Opiskele unen hallintaa

 

Juurikkala, Kaija: Sielu ei nuku

Kuinka valvoa hyvin ja levätä nukkumatta? Kaija Juurikkala kärsi pitkään unettomuudesta, kunnes oppi lepäämään öisin ilman että nukkuisi sikeästi.

Kirjassaan hän auttaa muita unettomuudesta kärsiviä löytämään keinot viettää yöt niin, että aamulla voi nousta sängystä levänneenä ja energisenä. Yö on portti alitajuntaan. Silloin ihminen on lähimpänä sellaisia henkisiä kykyjään, joita ei valveaikaan käytä aktiivisesti. "Sielu ei nuku" rohkaisee tutkimaan näitä alueita: Miten mieleni ohjaa minua tietämättäni? Miten voin tulkita ja houkutella esiin alitajunnan lähettämiä viestejä? Miten erotan intuition ja mielijohteen? "Rakastan öitä. Joskus nukun niin kuin ihmisen kuulunee nukkua mutta niin kuin yhä harvemmat nukkuvat. Nukahdan illalla ja herään aamulla. Silloin säikähdän: "Oh, meni yö hukkaan!"

 Merikarhun tragikoominen elämä

Tamminen, Petri: Meriromaani - eräitä valoisia hetkiä merikapteeni Vilhelm Huurnan synkässä elämässä

Petri Tammisen surumielinen huumori humisee raikkaasti kuin merituuli takilassa. Herkullinen pienoisromaani kertoo kapteeni Vilhelm Huurnasta, joka onnistuu upottamaan laivan toisensa jälkeen maailman merillä purjehtiessaan. Todellisuus lyö surullisen hahmon ritaria toistuvasti kasvoille, mutta kuin mykkäelokuvan sankari hän aina kokoaa itsensä ja lähtee kohti uusia vastoinkäymisiä. Leuka rintaan ja isopurje ylös! Tragikoominen kertomus Huurnan meriseikkailuista nousee vertauskuvaksi lähes kaikelle.

Suoliston tärkeä merkitys

Enders, Giulia: Suoliston salaisuus - kaikki kehomme keskeisestä elimestä

Tunne suolistosi - voi hyvin! Kansainvälinen bestseller tarjoaa helposti sulavaa tietoa suoliston merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Nuori, palkittu tutkija Giulia Enders kertoo kehomme keskeisestä mutta aliarvostetusta elimestä asiantuntevasti ja perusteellisesti mutta kepeällä otteella. Kirja esittelee uusinta tutkimusta, jossa suoliston merkitys paljastuu kuviteltua laaja-alaisemmaksi. Mahavaivojen lisäksi myös iho-oireet, masennus ja lihominen voivat olla lähtöisin suoliston ja ruoansulatuksen ongelmista. Enders kehottaa pohtimaan mm. kysymystä: Istunko pytyllä oikein?

 Nuoren miehen tie rintamalle ja SS-joukkoihin

 

Porvali, Seppo: Rautaristi : SS-mies Yrjö Pyyhtiän tarina

Yrjö Pyyhtiä oli 17-vuotias, kun talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939. Hän kuului suojeluskuntaan ja mieli rintamalle. Sinne hän olisi päässyt samana päivänä, kun aselepo astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Jatkosodan alussa Pyyhtiä toimi taistelulähettinä tykistön ja jalkaväen välillä. Tie eteni kohti Sortavalaa läpi rajujen taisteluiden. Sissiretkellä Vodlajoelle suomalaiset hiihtivät vihollisen ansaan. Kornetti Teppo Hirvi-Kunnas hakkautui kuoliaaksi konekivääritulessa ja nimitettiin postuumisti Mannerheim-ristin ritariksi. Vain harva pelastui, Pyyhtiä oli heistä yksi.

Kesällä 1942 Pyyhtiä näki yksikkönsä ilmoitustaululla viralliselta näyttävän paperin. Siinä etsittiin 200 vapaaehtoista Saksan itärintamalle suomalaisen SS-pataljoonan vahvistukseksi. Pyyhtiä anoi ja pääsi Saksan asevoimiin. Lyhyen koulutuskauden jälkeen uudet tulokkaat heitettiin etulinjaan aina Kaukasukselle saakka. Kaukasuksella, Tsikolan kylässä käytiin raju taistelu. Pyyhtiä ja aseveli Kalevi Könönen palkittiin I ja II luokan Rautaristeillä sekä siihen lisättävillä kultaisilla soljilla, jollaisia ei ennen heitä ollut jaettu, eikä tultaisi jakamaan yhdellekään suomalaiselle.

Seppo Porvalin 31. Kirja kertoo elävästi nuoren miehen matkasta maanpäälliseen helvettiin ja takaisin, ja uudelleen Suomen rintamalle. Aseveli Könönen kaatui Karjalan kannaksella juhannuksena 1944, mutta Pyyhtiä jatkoi etulinjassa aina katkeraan rauhan tuloon saakka, jonka jälkeen entisiä SS-miehiä ei hyvällä silmällä katsottu.

 Teippiaskartelua!

 

Sirkiä, Kuparinen, Sirkiä-Jarva: Ihana ilmastointiteippi : tarttuvaa teippiaskartelua : askartele luovasti arkeen ja juhlaan

Askartelijoiden iloksi teipistä syntyy monenlaisia pieniä esineitä ja koristeita. Perinteisen harmaan värin lisäksi ilmastointiteippiä on nykyisin saatavilla monissa trendikkäissä kuoseissa.

Jalkapallon maailmanmestaruuden kisahistoria

Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi

Jalkapallon maailmanmestaruudesta on pelattu yli 80 vuotta, ja kisoista on tullut lähes elämää suurempi ilmiö. Kisahistoria alkoi vuonna 1930 Uruguayssa, jonne kokoontui 13 joukkuetta kamppailemaan maailmanmestaruustittelistä. Amatööripelaajat ottivat vapaata päivätöistään, ja Euroopasta lähti pitkälle matkalle vain neljä joukkuetta. Viimeisin lopputurnaus pelattiin 2010 Etelä-Afrikassa, johon osallistui huippuammattilaisia 32 maasta. Uruguayn ja Etelä-Afrikan väliin jää 17 erilaista turnausta, joista kullakin on ollut huippuhetkensä ja yllätyksensä.

Kuin taivasta koskettaisi kertoo MM-lopputurnausten tarinan. Turnausten taustalla on nähty poliittisia jännitteitä, kuten kyräilevien eurooppalaisten maiden kohtaamiset Ranskassa 1938 tai vuoden 1970 kisoja edeltänyt "jalkapallosota" El Salvadorin ja Hondurasin välillä. Kulisseissa on vaikutettu monin tavoin sekä peleihin itseensä että suurkisojen kehityssuuntaan. Kirjan pääosassa ovat kuitenkin itse peli ja ikimuistoisimmat ottelut: jännitysnäytelmät, murskatappiot, yllätysvoitot, joukkueet, valmentajat ja pelaajat. Tilasto- ja nippelitietoakaan ei unohdeta: kirjasta saa esimerkiksi tietää, kuka on pelannut MM-finaalit kahden eri maan paidassa tai kuka teki ensimmäinen hattutempun kaksissa kisoissa. FM Jari Ekberg (1979) on äidinkielen lehtori, joka on pelannut jalkapalloa alasarjoissa. Hän on kiinnostunut jalkapallosta niin kentällä, lajikulttuurina kuin yhteiskunnallisena ilmiönä. Ekberg on myös arvokisafani, joka ei jätä yhtäkään peliä katsomatta.

 Itsemurhaa yrittäneet kertovat

Vuori, Katariina & Pulkkinen, Jonna: Kourallinen tabuja

"Viisi vuotta sitten haaveilin tuskattomasta hetkestä. Joulu oli tuloillaan ja väsymyksen keskellä laitoin kotia joulukuntoon." Tämä 43-vuotias nainen päätyi yrittämään itsemurhaa jouluyönä. Vuosittain noin tuhat suomalaista tappaa itsensä. Yrityksiä arvioidaan olevan kymmenkertainen määrä, ja vakavia itsemurha-ajatuksia on jopa joka kymmenennellä suomalaisella. "Ihmettelin, miksi kaikki olivat hiljaa eivätkä puhuneet tapahtuneesta. Pahalta tuntui, kuin kaikki olisi vaikenemalla hyvin!" kuvaa 43-vuotias nainen herättyään joulupäivään, yhä hengissä. Itsemurha on edelleen tabu, josta harvoin puhutaan avoimesti. Kourallinen tabuja on keskustelunavaus pahasta olosta. Kirjan tositarinoissa toistuu se, miten terveyden huollosta ei saa apua. Vatsahuuhtelun jälkeen potilas lähetetään yksin kotiin eikä jatkohoitoa suunnitella lainkaan. Raskaaseen aiheeseen lankeaa kuitenkin myös valoa: lähes jokaisessa tarinassa itää ajatus siitä, että itsemurhasta voi selvitä hengissä. Kourallinen tabuja-teoksessa itsemurhaa yrittäneet kertovat, miksi he eivät halunneet enää elää - ja mistä he ovat saaneet motivaation jatkaa elämää. Katariina Vuori (1971) ja Jonna Pulkkinen (1977) ovat vapaita kirjailijoita ja toimittajia.