Veronmaksajain keskusliiton eilen julkistamat verotiedot kertovat sen ikävän tosiasian, että Hankasalmella verotuksen taso on tällä hetkellä liian korkea ylipäätään ja liian korkea myös suhteessa muihin kuntiin. Hankasalmella on kuitenkin toisaalta lähdetty päätöksenteossa siitä, että kunnan palveluja ei haluta rapauttaa ja tulevien vuosien piikkiin ei myöskään haluta nykypäivää elää. Lainakantamme on hallinnassa ja kaikkea omaisuutta ei ole myyty.

Teemme nyt myös selkeitä ratkaisuja ja muutoksia palveluverkostossamme hoivapuolella, joilla on positiivisia vaikutuksia niin palveluihin kuin kustannuksiin. Montaa vuotta ei tarvitse verotuksenkaan suhteen odottaa sitä, kun Hankasalmen tilanne on paljon nykyistä parempi muihin kuntiin verrattuna veronmaksajienkin kannalta. Korostaa ikävä kyllä täytyy, että muihin kuntiin verrattuna!

Eli, mikäli valtio ei kykene vähentämään kuntien velvotteita, niin koko Suomessa kuntaverotus nousee liian korkealla tasolle – eikä sitä Hankasalmellakaan juuri ainakaan tiputtamaan pystytä.

Mistä siis on kysymys – siitä joitain asioista esitän tässä jatkossa!

 

Olennainen syy kuntaverotuksen tason nousuun ylipäätään on tietysti koko Suomen julkisen talouden säästöpaine taantuman keskellä. Valtio on sen vuoksi joutunut leikkaamaan kuntien valtionosuuksia huomattavasti. Tätä asiaa kuvaa hyvin oheinen Kuntaliiton laatima koonti, joka osoittaa lukujen valossa sen, mitä tarkoittaa, kun kuntien valtionosuuksia on kuluvalla hallituskaudella leikattu noin 15 %. Ja samanaikaisesti peruspalvelujen kustannustaso on jatkanut nousuaan.

Valtionosuusleikkausten vaikutus Kuntaliiton kuvaamana

 

Hankasalmen kunnan osalta tehtyjen leikkausten vaikutus on yksinään vuositasolla noin 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2015. Eli yksinään 2 tuloveroprosentin tuoton luokkaa. (Verotulotasausjärjestelmän muutokset kohdentuvat tähän sitten vielä päälle – samoin kuin kustannustason nousu)

Samanaikaisesti kun valtio on leikannut peruspalvelujen kustannuskehitykseen aiemmin vastanneita valtionosuuksiaan, se ei ole leikannut kunnille asetettuja velvoitteita ja tehtäviä – päinvastoin. Taantuma taas on johtanut työttömyyden kasvuun ja ymmärrettävästi maltillisiin palkankorotuksiin ja sitä kautta verotettavan tulon hyvin olemattomaan kasvuun. Yhteisöverotuotot ovat kääntyneet laskuun.

Näin ollen kuntien rahoituspohja suhteessa velvotteisiin on heikentynyt ja heikkenee kaiken aikaa. Siksi kunnat ovat olleet pakotettuja karsimaan niitä palveluja, jotka eivät ole lakisääteisiä, sekä nostamaan palveluista perittäviä taksojaan että kiristämään verotusta – ja useissa kunnissa tämä työ on osin vasta alussa. Vaikka toisin helposti luullaan.

Hankasalmella olemme pyrkineet toimimaan etupainotteisesti ja se näkyy nyt sitten tämän hetkisessä verovertailussa.

Täytyy myöskin nostaa esiin asia, mikä Veronmaksajain keskusliiton esimerkinomaisista laskemista hiukan unohtuu, eli se, että kunnallisveroon kohdentuu nykyisin huomattavasti enemmän erilaisia vähennyksiä, kuin vielä esimerkiksi 2000-luvun alussa. Yksi keskeisimmistä syistä veroprosentin korottamiselle esimerkiksi Hankasalmella valtionosuusleikkausten ohella on se, että tuloveroprosentin tuoma todellinen verotulo on kunnille huomattavasti pienempi, kuin kunnan veroprosentista voisi päätellä.

Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) eivät siis vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessakin tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Tämän jälkeen tehdään vielä vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.

Kaikki edellä mainittu johtaa tilanteeseen, että kun esimerkiksi Hankasalmen kunnan kohdalla tuloveroprosentti vuonna 2001 oli 18,5 % ja se on siis 2015 nyt 22 %, niin itse asiassa efektiivinen veroaste vuonna 2001 oli 13,5 %, kun se nyt 2015 veronkorotusten jälkeen on kuitenkin vain 14,14 %. Eli konkreettisesti kunnan kassaan verotuloa kertyy veroprosentin 3,5 %-yksikön korotuksen jälkeen vain 0,64 %-yksikköä suuremmalla veroprosentilla.

Taulukkomuodossa edellä kuvattu efektiivinen veroaste (lähde Kuntaliitto)

 

Vähennysten vaikutuksia kuntien tuloveroon on valtio viime vuosina vähennysoikeuksia kasvattaessaan korvannut valtionosuuksien kautta. Mutta kun valtionosuuksia on leikattu ja edelleen leikataan kunnilta huomattavasti, on efektiivinen veroaste nyt entistä todellisempi oikea tulopohja kunnille.

 

Ja palataanpa vielä valtionosuuksiinkin osana kunnan rahoitusta selittämään hiukan Hankasalmen verotuksen tasoa. Hankasalmen kunnan tilanne suhteessa moniin muihin kuntiin on ollut rahoituksellisesti hankala. Tämän vuoden alkuun saakka voimassa ollut valtionosuusjärjestelmä ei käytännössä huomioinut kuntien tosiasiallisia palvelutarpeita. Peruspalvelujen toteuttamiseen lakien, ohjeiden ja suositusten mukaisesti tarkoitetut valtionosuudet jakautuivat itse varsinaiseen palvelutarpeeseen nähden hyvin epäoikeudenmukaisesti läpi Suomen.

Vuoden 2015 alusta voimaan tulleessa uudessa järjestelmässä tilannetta korjataan ja Hankasalmen osalta se johtaa usean sadan tuhannen euron vuotuiseen lisätuloon, kun esimerkiksi vaikkapa vieressä oleva Kangasniemi menettää yli miljoonan vuotta kohden (muutaman vuoden tasoittumisajalla tosin). Mutta siis pitkään Hankasalmi on joutunut toteuttamaan kalliita peruspalveluja epäoikeudenmukaisen pienellä valtion rahoitusosuudella suhteessa enemmistöön Suomen kunnista. Sillä väistämättä on ollut vaikutusta kunnan verotuksenkin tasoon.

Lyhyesti kuvattuna kaaviolla valtionosuusmuutosten vaikutus Keski-Suomessa

Valtionosuusjärjestelmän muutokset vaikutukset - koko Suomi

 

Eli vedetään hommaa vielä yhteen:

Huolimatta korkeasta verotuksensa nimellisestä tasosta on Hankasalmen kunta todellisen kertyneen verotuoton (efektiivinen veroaste), valtionosuusleikkausten ja epäoikeudenmukaisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa tehnyt viime vuodet alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Näin vaikka hallintoa on jo supistettu ja esimerkiksi kouluverkkoa tiivistetty. Riittävistä peruspalveluista on kuitenkin pyritty pitämään kiinni ja liiallista velkaantumista vältetty.

Kuntajakoselvityksen yhteydessä selvittäjien laatima koonti kunnan säästöpotentiaalista ja toisaalta veroprosentin kasvupaineista kuvaakin hyvin nykytilannetta. Liitän niistä pari sivua tähän oheen

Kuntajakoselvittäjien näkemys Jyväskylän seudun kuntien veroprosenttipaineista ja Hankasalmen säästöpotentiaalista

 

Kokonaisuudessaan kuntajakoselvittäjien raportti on luettavissa täältä.

Jyväskylän kaupunkiseudun kuntajakoselvittäjien raportti

 

Hankasalmen kunta on tarttunut talouden tasapainottamiseksi toimeen ja nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa kuntajakoselvittäjätkin osoittivat säästöpotentiaalia olevan. Ja emme voi tyytyä siihen 100 000 euroon, jota selvittäjät palvelutarpeeseen nähden katsoivat meillä helposti olevan leikkauspotentiaalia, vaan meidän on pyrittävä talouden kannalta vähintään siihen 1,5 miljoonan euron sopeuttamiseen, minkä he myös esiin nostivat. Toki tuo sopeuttaminen koskee koko palvelukenttää. Jos siinä onnistumme, ei verotukseen ihan heti tarvitsisi taas kunnassa koskea. Ei ainakaan kunnan omien päätösten vuoksi. Oikeudenmukaisemmaksi muuttuneesta valtionosuusjärjestelmästä on talouden tasapainottamisessa nyt myös apua.

Emme kuitenkaan niinkään siis leikkaa ja kurjista palveluja, vaan pyrimme muuttamaan palvelurakennettamme laitoshoitoisuudesta palveluasumiseen ja entistä parempaan kotihoitoon. Viime keväänä aloitettu prosessi on johtanut jo hyviin tuloksiin ja YT-prosessin toinen vaihe sekä Metsätähden palvelutalon laajentaminen sekä sairaalan muuttaminen osin palvelutaloksi ovat edessä nyt keväällä. Tällä kaikella on palveluja monipuolistava sekä parantava merkitys – mutta myös palvelukustannusten nousua hillitsevä merkitys.

Kaikesta tästä huolimatta paineita verotuksen nostoon on niin Hankasalmella kuin koko Suomessa yhä. Liitän seuraavaksi tähän Kuntaliiton viime vuotisen laskelman siitä, minkälaisia paineita veroprosenttiin eri kunnissa kohdistuisi, jos vain veroprosentilla vastattaisiin kaikkiin talouden ongelmiin. Hankasalmelle tuo laskelma ennustaisi vuodelle 2016 prosentiksi jopa 25,5 % - ja löytyypä ennusteesta jopa 30 %:n kuntiakin. Ja kyse on siis jo ensi vuodesta!

FCG:n laskelmat veropaineet kunnittain - jos talouden haasteisiin vastattaisiin kunnissa vain kunnallisverolla

 

Edellä kuvattuun verotasoon ei kuitenkaan valtaosassa kuntia mennä – Hankasalmella ei ainakaan - mutta eiköhän edellä ollut kalvosarja sitä kuvaa, että paitsi, että kuntien on tehtävä rakenneuudistuksia ja leikattava palveluistaan, niin valtion on purettava kuntien tehtäviä, ja oltava ennen kaikkea luomatta uusia velvoitteita.

Lainsäätäjän olisi niin sanotusti katsottava nyt tosiasioita. Mutta siihen ei oikein taida olla kykyä, kun SOTE-uudistustakin viedään lävitse kaikesta vastustuksesta huolimatta ilman mitään takeita siitä, ettei se vain lisää kuntien menoja entisestään – kuten se muuten minun näkemykseni mukaan väistämättä lisää (toivottavasti olen väärässä). Varhaiskasvatuslaki tuo uusia velvoitteita kunnille, työllistämislainsäädännön muutokset myös – mutta mitään aiemmin luotuja tehtäviä ja velvoitteita ei leikata tai supisteta. Edes subjektiivista oikeutta päivähoitoon toisen vanhemman ollessa kotona ei voida supistaa? Vastaava kuraattorikin piti viime vuonna nimetä kuntiin, joissa ei ole edes sitä kuraattoria?

Mutta on meillä haasteita ihan omasta takaakin Keski-Suomessa – ei tarvitse vain Arkadianmäelle tuijotella ja ihmisiä siellä syyllistellä. Keski-Suomessa viritellään puolen miljardin Uutta sairaalaa ilman huolen häivää. Kukaan ei tunnu miettivän sitä, että Suomen lähes köyhimpään maakuntaan ollaan luomassa Euroopan upeinta (ja kalleinta) sairaalaa. Ketään ei kiinnosta se, kuka sen oikein pystyy maksamaan. Minua kyllä kiinnostaa, mutta vastausta en tiedä – Keski-Suomen kunnista ei kyllä oikein maksajiksi ole.

Eli summa summarum.

Veroprosenttimme on turhan korkea Hankasalmella, mutta olemme halunneet säilyttää riittävät palvelut kunnassamme. Teemme kovasti töitä sen eteen, että entisestään palvelutuotantoamme tehostamme ja sitä kautta paineita verotuksen kiristämiselle ei enää olisi. Mutta jos valtion taholta tulee vain lisävelvoitteita ja vanhoja ei karsita. Jos säkki päässä syöksytään SOTE -uudistukseen ja sitä kautta kasvatetaan kuntien menoja. Jos Uusi sairaala kaiken tämän keskellä Keski-Suomeen rakennetaan… niin ei vuonna 2018 Hankasalmen kunnan veroprosentti ikävä kyllä ainakaan 22 % ole. Ja hyvin korkea se on joka kunnassa silloin.

Missään tapauksessa emme kuitenkaan jatkossa onneksi ole Hankasalmella kärkisijoilla verotuksessa Suomessa. Sen uskallan luvata. Pahoin vain pelkään, että valtakunnan päättäjät ovat hankkeillaan ajamassa koko kuntakenttää todelliseen ahdinkoon (lisävelvoitteita vain tulee – vanhoja ei muuteta yhtään – ja SOTE-hanke kruunaa epävarmuudessaan kaiken), ja maakunnan tasolla luodaan taloudelle lisähaasteita (Uusi Sairaala –hanke). Tämän blogin tarkoituksena oli hiukan avata syitä verotukselle, sen tulevaisuuden näkymiä sekä käynnistää avointa keskustelua teemasta. Toivottavasti sitä tähän alle syntyisi, itse lupaan olla silloin kommentoinnissa kyllä mukana

ps. Niin ja, kun tuohon SOTE-uudistukseen kriittisesti viittasin, niin en ole näkemyksessäni aivan yksin. Tässä kuntien viimeisin kanta asiaan Kuntaliiton kyselyn perusteella:

Kuntaliiton kysely SOTE-lakiesityksestä - tiivistys tuloksista

Kyselyn koonti kokonaisuudessaan

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä