Vuoden aluksi on hienoa kuvata, kuinka Hankasalmi kehittyy ja sen elinvoima lisääntyy. Samanaikaisesti olen kuitenkin enemmän kuin huolissani Keski-Suomen maakunnasta. Ja kun emme elä tyhjiössä, niin koko maakunnan kehityskulku vaikuttaa suuresti meihin Hankasalmella. Suomen julkinen talous on taas siinä jamassa kokonaisuudessaan, että valtionosuuksien kasvu tms. ei maakuntaa pelastamaan tule, jos nyt Keski-Suomessa kunnissa yksin tai yhdessä liian isoja riskejä otetaan.

Mutta aloitetaan iloisista asioista.

Hankasalmi kehittyy monella tavoin. Ensi maanantaina päätämme asemakaavasta Kirkonkylään rakentuvalle hienolle uudelle Marketille. Se monipuolistaa kunnan päivittäistavarakauppaa ja vahvistaa samalla toteutuessaan erikoisliikkeiden elinvoimaisuutta kunnassa. Keskimaan uuden Marketin rakentuminen alkaisi kaavan vahvistuessa todennäköisesti jo ensi kesänä.

Itse toivon vahvasti hankkeen toteutuvan suunnitellussa aikataulussaan.Samalla on nimittäin tarkoitus kunnalla itsellään uusia ja kehittää torialuetta. Koko ydinkeskusta siistiytyisi ja muuttuisi aidosti kohtaamispaikaksi ensi kesän muutostöiden myötä. Hankkeen työllistävä vaikutus osuisi keskelle Keski-Suomen viime vuosien pahinta työttömyyttä.

Molempien näiden hankkeiden (tori ja Market) välittömään läheisyyteen on rakentumassa puolestaan yksityisen paikallisen rakennuttajan toimesta Kotiranta niminen asuntokohde vielä tämän vuoden kuluessa. Siitä kunnan etusivulle päivitin tänään uutisen lisätietoineen.

Kun muistetaan kunnan omat investoinnit 2013 -2015 vanhusten asumiseen, päiväkotiin ja kouluihin aina bänditiloja myöten. Muistetaan Revontulen uudet investoinnit matkailualueellaan (mm. keilahalli) ja Häkärinteiden ja Revontulen hieno palvelutarjonta ylipäätään (golf, laskettelu). Ja kun huomataan vielä itsekin, että viime vuosina kuntaan on syntynyt kaksi uutta kaukolämpölaitosta ja uusi jätevedenpuhdistamo. Ja kun ollaan nähty Hankasalmen yritysten olevan globalisaation keskelläkin kiinnostavia jopa ostokohteina, kun Versowood käynnistää nyt toimintansa puualan johtavana yrityksenä entisellä Vapo Timberin sahalla...

Niin voidaan todeta niin kunnan itsensä, kuin kaupan, teollisuuden, rakentamisen ja matkailun luottavan kunnan tulevaisuuteen. Ja kunkin noiden toimialan myös omilla toimillaan tukevan kunnan elinvoimaisuutta. Kunnan käyttötalous ui oikeasti vakavissa ongelmissa, kuten lähes kaikkien muidenkin kuntien. Mutta nyt en kirjoita tällä kertaa siitä, vaan totean, että meillä on mahdollisuutta käyttötaloutemme tervehdyttää niin kauan kuin kunnassa on aitoa elinvoimaisuutta. Ja sitä meillä todellakin nyt on!

Muun muassa edellä kuvatuista syistä Hankasalmen kunnassa työttömyys ei ole syöksynyt niihin hurjiin lukemiin, mihin monessa muussa Keski-Suomen kunnassa on nyt vajottu. Liitän tähän tietoja Keski-Suomen työvoimatilanteesta vuoden lopussa.

Koontia Hankasalmen työttömyydestä

Keski-Suomen työllisyyskatsaus ELY-keskus joulukuu

 

Meillä täällä Keski-Suomessa onkin nyt vakavan pohdinnan paikka siinä, miten luomme uutta tuotantoa ja työpaikkoja sekä miten turvaamme täällä olevat työpaikat jatkossa. Jo mm. ilman metalli- ja paperiteollisuuden parissa tapahtuneita rakennemuutoksia Keski-Suomen kunnissa Jyväskylän kaupunkiseudun ulkopuolella väestön määrä oli laskussa ja ikääntyminen huomattavasti muuta maata suurempaa. Nyt tilanne huonon työllisyyskehityksen vuoksi kärjistyy vielä huonommaksikin helposti.

Miten tämä koskettaa sitten Hankasalmea? Jos koko muu maakunta Jyväskylän ja sen lähikuntien ulkopuolella ikääntyy ja väki vähenee, aiheuttaa se meillekin monia ongelmia. Otetaan nyt vaikkapa esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Uusi Sairaala –hanke. Jotenkin itsestäni hurjalta tuntuu, että maakunnassa, joka on yksi Suomen köyhimpiä, ikääntyvimpiä (Jyväskylän ja sen lähikuntien ulkopuolella) ja eniten työpaikkojaan kohta kadottanut --- niin täällä sitä vaan rakennetaan kaikessa rauhassa Suomen hienointa ja kalleinta sairaalaa. Miten ja kuka sen lystin maksaa?

Toinen esimerkki siitä, kuinka jotenkin sokeina ja liian luottavaisina ollaan kulkemassa eteenpäin tulevaisuutta kohden, on maakunnan laajakaista –hanke. No Hankasalmihan ei ole siinä mukana, joten mitä se minulle kuuluu, voi joku ihan oikeutetusti todeta.

Mutta yhtä oikeutettua Hankasalmen ja sen kunnanjohtajan on olla siitä huolissaan, koska jos tuo hanke kaatuu epäonnistuneena pohjoisen Keski-Suomen kuntien syliin, niin mistä nämä enää löytävät tarvittavat rahat erikoissairaanhoidon kuluihin ja tuon Uuden sairaalan maksamiseen. On syytä pohtia sitäkin, kuinka paljon kunnalla voi oikeasti olla konsernivelkaa suhteessa kuihtuvaan tulorahoitukseen jne… Ja jos sitten Jyväskylän kaupunkiseutu joutuu jatkossa kannattelemaan taloudellisesti vielä nykyistä enemmän koko maakuntaa – niin kyllä siinä köyhtyy ja kuihtuu Jyväskyläkin ja Hankasalmikin.

Hankasalmi oli aikoinaan ensimmäinen kunta, joka Laajakaista –hankkeen tullessa kunnassa päätöksentekoon analysoi todella tarkasti myös hankkeen taloudellisia mahdollisuuksia ja riskejä. Valmistelutekstissä kirjoitin silloin mm. seuraavasti ”Kuuskaistan tilinpäätöstietojen analysoiminen vuoden 2011 osalta johtaa siihen, että kunta käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei voi lähteä taloudellisten riskien vuoksi takaamaan Osuuskunnan lainaa. Osaltaan tätä näkemystä vahvistaa vieraan pääoman merkittävä kasvu Osuuskunnan taseessa tulevina vuosina, mikä aiheutuu Keski-Suomessa jo tehdyistä kuntien laajakaistapäätöksistä, joissa Kuuskaista on hankkeen toteuttajana.”

Esimerkiksi tämä sama päätelmä olisi ollut tehtävissä jo silloin, kun Keski-Suomen Liitto kilpailutti Kuuskaistan laajakaistahankkeen toteuttajaksi, mutta nyt takuuvastuun ja muiden kustannusten mielekkyyden pohtiminen jäi kilpailuttajalta (Keski-Suomen liitto ) kunnille itselleen. Vain Hankasalmi, Joutsa ja Jämsä päätyivät sitten jättäytymään itse sivuun. Laukaata sekä Äänekoskea ei Kuuskaistan alue koskenut.

Kun Kuuskaistan rahoituskuviot kävivät lopulta, kuten ennakoitavissa oli, mahdottomiksi, niin laajakaistahanketta ollaan nyt toteuttamassa kuntien oman yhtiön kautta. Käsitykseni mukaan rakentamiskustannukset, liittymismaksujen/kuukausimaksujen suuruudet tai tarvittavan vieraan pääoman määrä eivät ole laajakaistahankkeessa kuitenkaan muuttuneet nyt juuri mitenkään. Vaan hanke on vain siirtymässä Kuustakaistalta kuntien omistamalle yhtiölle.

Itse kyllä silloin pelkään, että ei se toiminta pelkällä omistajavaihdoksella noin vain kannattavaksi sitten muutu. Siksi Hankasalmi ei ole hakeutumassa mukaan uuteenkaan yhtiöön – tai ainakaan minun mielestäni siihen ei ole mitään uusia perusteita.

Saarijärven uusi kaupunginjohtaja Timo Rusanen on nostanut hyvin esille laajakaistahankkeen kokonaiskustannuksia julkisuudessakin. Toivottavasti jokainen kunta pohtii huolella hankkeen tosiasiallista kannattavuutta ja sen riskejä vielä kertaalleen. Jos Kuuskaistalla ei ole takanaan juuri yhtään voitollista tilinpäätösvuotta alkuperäisellä toiminta-alueellaan ja Keski-Suomen malli on rakennettu aikalailla samalle pohjalle, niin miten sellainen malli voi tulevaisuudessa kantaa? Jos sen joku pystyy selittämään, niin sitten Hankasalmenkin kanta voisi olla toinen.

Vuoden 2014 alussa olen siis varsin luottavainen Hankasalmen omiin tulevaisuuden näkymiin. Kaikkein eniten huolissani olen taas siitä, mitä maakunnan tasolla nyt oikein tapahtuu. Maakunnallisesti johdettu sairaanhoitopiiri on sukeltamassa Uusi sairaala –hankkeensa kautta melkoiseen riskiin – toki mahdollisuuksiinkin – ja viime kädessä tuon hankkeen kustannuksista vastaamme vain ja ainoastaan me jäsenkunnat. Tästä annamme Hankasalmen lausunnon maanantaina kunnanhallituksessa.

Keski-Suomen liiton (taas muuten maakunnallinen elin) kilpailutuksen kautta on valtaosa Keski-Suomen kunnista pakkoraossa ottamaan omalle vastuulleen suuren taloudellisen ja toiminnallisen riskin sisältävän laajakaistahankkeen. Toki suuren mahdollisuudenkin.

Kun julkisuudessa on suuresti kauhisteltu isäntäkunta/vastuukuntamalleja esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon tulevina järjestämisalueina niin itselläni on mielessä soinut silloin nämä Keski-Suomen kohtalon hankkeet. Kuinkahan suurta vastuuta tulevaisuudesta on riskienhallinnan näkökulmasta nyt maakunnallisissa elimissä Keski-Suomessa tunnettu, kun samanaikaisesti toteutetaan kahta mittavaa hanketta, joista kumpikin jo yksinään on kuntien talouden kantokyvyn kannalta lähes kestämätön?

Jotenkin sitä tässä on oppinut luottamaan vastuukuntaan ja oppinut hieman epäilemään kuntayhtymiä. Olkoon nuo pari esimerkkiä kuvauksena siihen, miksi näin. Mutta toivotaan, että kaikki menee hyvin ja Uusi sairaala on taloudellisesti hallittavissa oleva hanke, joka samalla parantaa Keski-Suomen terveyspalveluja suuresti. Ja toivotaan kaikkea hyvää laajakaistahankkeelle, jonka riskien suhteen mieluusti olisin väärässä.

Ja ennen kaikkea keskitytään kehittämään Hankasalmen elinvoimaa. Se on ainoa keinomme selvitä maakunnan myllerryksistäkin, jos niitä sittenkin tulee.

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä