Eilisten penkkareiden ja tämänpäiväisten Vanhojen tanssien hetkellä oli juuri oikea aika nostaa esille lukioiden merkitys pienissä kunnissa, kun ministeriö nyt linjauksillaan uhkaa jopa niiden olemassa oloa. Blogini sisältö tänään onkin sama, kuin Keskisuomalaisessa tänään julkaistu allekirjoittaneen ja Karstulan kunnanjohtaja Eino Nissisen yhteinen mielipidekirjoitus:

 

Monimuotoinen lukioverkosto on rikkaus

Opetusministeriö valmistelee toisen asteen koulutukseen uudistusta, jonka kautta on määrä leikata 260 miljoonaa euroa koulutuksesta vuoteen 2017 mennessä. Käytännössä koulutuksen järjestäjäksi haluavien pitää jättää lupahakemus ministeriöön lokakuun alkuun mennessä – ja mitään takeita tuon luvan saamiselle ei anneta. Erityisen leikkausuhan kohteeksi ovat ilmeisesti joutumassa pienet lukiot.

Keskiviikkoisessa Keskisuomalaisessa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päiväranta kehotti miettimään opiskelijan etua ja suhtautumaan uudistukseen vain avoimin mielin. Hän nosti esille, että lukioilla olisi pienelle kunnalle lähinnä imagomerkitys. Opetusministeriö puolestaan korostaa riittävän suuren lukiokoulutuksen järjestäjän merkitystä valinnaisuuksien mahdollistamisessa ja jatko-opintojen kannalta.

Lukioverkostomme rikkaus on kuitenkin sen monimuotoisuus. Pienten kuntien lukioiden merkitys nuorten jatko-opintojen suhteen on usein huomattavasti suurempi kuin isompien lukioyksiköiden. Missään nimessä lukiot eivät ole kunnille mikään imagotekijä, vaan keskeinen ja elintärkeä osa kunnan koulutuspalveluja. Onkin hämmentävää ja surullista huomata, kuinka kaukana kuntien ja nuorten arjesta on opetusministeriö. Mutta vielä käsittämättömämpää on Kuntaliiton opetusasioiden johtajan ajatussiitä, että kunnat katsoisivat lukioasiaa lähinnä imagoasiana.

Lukio on aidosti tärkeä osa kunnan palveluja. Niissä pienissä ja keskisuurissa kunnissa, joissa on pieniä lukioita, on koko kouluverkosto rakennettu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pienten kuntien aidot yhtenäiskoulut alakoulu-yläkoulu-lukio kokonaisuuksineen ovat mitä hienoimpia ja toimivimpia yhteisöllisiä oppimisympäristöjä. Koulujen yhteiset tilakokonaisuudet ja yhteiset opettajat luovat kustannustehokkaan ja toimivan koulupalvelun kuntaan. Jos lukio tästä kokonaisuudesta katoaisi, heikkenisivät kunnan mahdollisuudet säilyttää laadukas ja monipuolinen opetus yläkoulussakin. Lisäksi lukiolaisten merkitys pienten paikkakuntien kulttuuri-, nuoriso- ja muun vapaaehtoisen toiminnan kannalta on suuri. Erityisesti tämä vaikuttaa niissä kunnissa, joissa lukion lakkaaminen tekisi lukion käymisen mahdottomaksi kotoa käsin.

Isojen lukiotoiminnan järjestäjien tarvetta korostettaessa, pidetään itsestään selvänä laadun parantumista. Totuus voi olla toisenlainen. Lukion uuteen rahoitusjärjestelmäluonnokseen liittyy tuloksellisuusraha, joka perustuu jatko-opiskeluun hakeutumiseen ja Keski-Suomen pienet lukiot olisivat hyvin tuota tuloksellisuusrahaa nykyisillä koulutustuloksillaan saamassa. Kysymys onkin käännettävä niin päin, haluaako ministeriö oikeasti tuhota kymmenien kuntien lapsilta ja nuorilta nykyisen kaltaiset upeat mahdollisuudet jatko-opintoihin eväämäällä lukiotoiminnan järjestämisluvan? Ilman niitä lukioita, kun se yläkoulun opetustarjontakin heikkenee voimakkaasti.

Olisiko hyvä haaste opetusministeriölle ja suurille koulutuksen järjestäjille antaa pienille lukioille pienissä kunnissa elinmahdollisuus - ja katsoa, mitkä ovat tulokset kummassakin mallissa jatkossa? Toki siinä on se riski, että se saattaisi osoittaa suurlukiot laadullisesti ja tuloksiltaan heikommiksi. Olisihan perin kiusallista, jos isojen lukioiden tulokset kalpenisivat maakunnan pikkulukioille. Niille, joissa opettajat jopa tuntevat oppilaansa sitä rehtoria myöten ja osa opettajista jo yläkoulusta saakka on ollut oppilaiden arjessa kiinni.

Myönnämme, että lukiolla on toki suuresti vaikutusta myös kunnan vetovoimaisuuteen ja elinvoimaan. Moni kunta kuihtuisi selkeästi, jos ne 100 – 200 lukioikäistä olisivat poissa kunnan toiminnoista ja arkielämästä. Siinäkään kyse ei ole imagosta, vaan käytännön arjesta. Jokaisella nuorella on mahdollisuus itsenäisesti valita lukionsa ja jotain pienten lukioiden tasosta ja viihtyisyydestä kertonee se, että pääosin pienten kuntien lukiolaiset sinne oman kunnan lukioon jäävät. On myös kokonaistaloudellisesti edullisempaa mahdollistaa lukiokoulutus kotoa käsin kuin maksaa asumislisiä ja opintotukia kaupunkeihin siirtyville lukiolaisille.

Tiedämme, että esimerkiksi Hankasalmen ja Karstulan lukiot ovat tarjonneet monelle nuorelle upean alun hienolle jatko-opintopolulleen - ja sellaisen, jota hän ei muualla olisi välttämättä saanut. Uskomme, että nuoremme suoriutuvat tämän kevään kirjoituksista taas loistavasti. Me taasvalmistaudumme tavalla tai toisella hakemaan sen järjestämisluvan lukioidemme jatkollekin. Lukio on keskeinen osa kuntaa, lukiolaiset meille tärkeitä ja hyvän koulutuksen järjestäminen meille etuoikeus – ei mikään lakisääteinen velvollisuus, josta jokainen euro on tehostettava massalukioineen ulos. Ja tämän näkemyksen tiedämme kollegoidemme jakavan hyvin laajasti niin Keski-Suomessa, kuin muuallakin Suomessa.

Matti Mäkinen, Hankasalmen kunnanjohtaja

Eino Nissinen, Karstulan kunnanjohtaja

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä