(Kunnanjohtajan pääkirjoitus kunnan tiedotusliitteessä julkaistaan taas tässä blogissa, koska kaikkia ei Hankasalmen Sanomat tavoita.)

Kuluva vuosi tulee olemaan merkittävä vedenjakaja Hankasalmen osalta monessa mielessä. Meidän on saatava oikaistua käyttötaloutemme positiiviseksi, jottemme ajaudu kriisikunnaksi taloutemme suhteen. Valtakunnan tasolla lykkääntynyt sote-uudistus ja toisen asteen koulutukseen kaavaillut muutokset noussevat myös esiin huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen tavalla tai toisella. Samoin maan hallituksen on jatkettava entistä voimakkaammin julkisen talouden tervehdyttämistä.

Mutta vaikka vuosi 2014 painui alijäämäiseksi kunnan osalta yli miljoonalla eurolla, niin jo viime vuoden kuluessa toimintoja saatiin järjesteltyä ja taloutta tasapainotettua siten, että jälkimmäisellä vuosipuoliskolla alijäämä ei enää kasvanut. Vuoden 2015 osalta tähdätään oikeasti jo positiiviseen tulokseen. Jos siinä onnistutaan, niin mahdollisuudet rakentaa hyvää tulevaisuutta Hankasalmelle ovat hienosti olemassa.

Maaliskuun lopussa kaikki Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat ottavat kantaa kuntajakoselvittäjien laatimaan kuntaliitosesitykseen. Tuo esitys ei tule johtamaan liitoksiin, minkä on ratkaissut jo se, että sekä Jyväskylä että Laukaa selvityksen käytännössä käynnistäneinä kuntina ovat jo ilmoittaneet julkisuudessa ennen päätöksentekoa, ettei selvitys johda niiden osalta toimenpiteisiin.

Käytännössä itse selvityksessä tuotettuja asiakirjoja ja tulevaisuuden ennusteita, jotka arvostetut asiantuntijat ministeriön ja Efekon tietolähteistä ovat meille tulkinneet, kannattaa kunkin kunnan tutkia hyvin tarkkaan. Hankasalmen osalta ne osoittavat sen tosiasian, että kunnan talouden terveenä pitäminen on haasteellista. Näin siksi, että oikeastaan vanhus- ja terveyspalveluja lukuun ottamatta kunta on esimerkiksi vuosina 2011 – 2012 tuottanut kaikki palvelunsa jo hyvin tehokkaasti. Varsinaista säästöpotentiaalia ei palveluista juurikaan löydy, vaikka rahat menoihin eivät ole riittäneet.

Vanhus- ja terveyspalveluissa taas suuret kulut aiheutuvat isolta osin kuntalaisten palvelutarpeesta, johon kunnan kyllä inhimillisestikin ajatellen on vastattava. Niinpä noihin palveluihin on – kuntajakoselvityksen anti huomioon ottaen – kiinnitetty huomiota. Selkeän palvelurakennemuutoksen kautta haetaan kunnassa sekä hyviä, toimivia ja kodinomaisempia palveluja että niiden toteutuessa kustannussäästöjä. Keskeisenä ajatuksena on laitoshoitoisuuden vähentäminen niin omassa palvelutuotannossa kuin ostopalveluissa.

Tuota muutosta ei voida tehdä vain leikkaamalla, vaan se edellyttää investointeja palveluasumiseen ja resursseja kotihoitoon – ja niitä kunnassa on viime aikoina tehty. Tänä keväänä käydään viimeiset asiakokonaisuuteen liittyvät yt-neuvottelut ja käynnistetään jäljellä olevat rakennushankkeet. Ja itse asiassa näillä toimilla vastataan samanaikaisesti niin talouden tervehdyttämisen haasteisiin, sote-uudistukseen valmistautumiseen kuin kuntalaisten palvelutarpeeseenkin. Useamman vuoden prosessi saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Ja jo nyt rakennemuutoksen tulokset hoivapalveluissa ovat rohkaisevia.

Mutta, miten vuosi 2015 kokonaisuudessaan toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutuu, ratkaisee siis hyvin paljon kunnan tulevaisuuden suhteen. Vielä sitäkin enemmän kunnan ja kuntien tulevaisuuden suhteen on merkitystä kuitenkin eduskuntavaalien jälkeen käytävillä hallitusneuvotteluilla. Mikä tulee olemaan uuden eduskunnan linjaus kuntien tehtävistä tulevaisuudessa? Syntyykö Suomeen lähivuosina jopa maakuntahallintotaso verotuksineen ja päätöksentekijöineen? Hylätäänkö vahvoihin peruskuntiin perustunut suomalainen hallintomalli niiden myötä? Minkälaisia leikkauksia kuntien taloutta ajatellen uusi maan hallitus tekee – ja leikkaako samalla tehtävävelvoitteita kunnilta?

Paljon on kysymyksiä siis vuoden 2015 kohdalla auki. Itse asiassa kesään mennessä olemme jo viisaampia. Itse toivon Suomen hallintojärjestelmän jatkossakin olevan kuntapohjainen, koska juuri se mielestäni parhaiten turvaisi palvelut ja elinvoimaisuuden läpi Suomen. Toisaalta maakuntamallissa osa näkee juuri samat mahdollisuudet. Se on kuitenkin varmaa tässä maan taloudellisessa tilanteessa, että paljon seuraavalla eduskuntakaudella muuttuu – ja linjaukset muutosten suhteen tehdään tänä keväänä.

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä