Julkaistaanpa taas sähköisestikin kunnan tiedotusliitteen (Hankasalmen Sanomissa) kolumnini siitä, kuinka auki on se, millainen on tulevaisuuden kunta.Hankasalmen kunnassa, kuten muissakin kunnissa, täytyy laatia uuden kuntalain mukainen kuntastrategia. Sen laadinnassa tulisi ottaa huomioon tiedossa olevat tosiseikat, jotta se oikeasti ohjaisi lain tarkoittamalla tavalla päätöksentekoa kunnissa. Ja samanaikaisesti on kuitenkin varsin hankala hahmottaa, minkälainen on tulevaisuuden kunta.

Kukaan ei ole varmasti voinut välttyä termeiltä sote-uudistus, itsehallintoalue tai maakuntamalli. Maan hallituksen tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveystoimen palvelut olisivat isommilla, todennäköisesti maakunnan kokoisilla, alueilla. Ja noille alueille sitten siirtyisi myös muita tehtäviä niin kunnilta kuin valtion aluehallinnolta. Maakuntaliitot saattaisivat jopa sulautua itsehallintoalueisiin. Mutta tämäkään linjaus ei vielä auta muodostamaan kuvaa siitä, minkälainen on tulevaisuuden kunta tai edes tuo tulevaisuuden itsehallintoalue – ”maakunta”.

Hankalaa tulevaisuuden peilaaminen on siksi, että edes itsehallintoalueiden aluejako ei ole vielä selkeä. Viime vuoden lopulla maan hallitus toki linjasi, että itsehallintoalueita syntyy 18, joista 15 saa ”täydet palveluoikeudet” sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Mutta sen jälkeen ainakin kulisseissa on vellonut monia malleja ja tätä kirjoitan 11.3. Helsingin Sanomien juttu edessäni. Siinä ennakoidaan mallia, jossa 15 alueesta luovuttaisiin ja mukaan tulisi taas yliopistosairaaloiden kautta malli, jossa 18 maakunnan ja valtion väliin olisi rakennettu viisi yhteistoiminta-aluetta. Tämä on ollut aiemminkin esillä.

Toki kyse on lehtijutusta, joten kuinka vahvasti muutosta marraskuun linjaukseen harkitaan, on epäselvää. Lisäksi pelastustoimea on kaavailtu 12 alueen järjestettäväksi tässä välillä. Ja ehtipä itsehallintoalueelle ”maakunta” –nimen kekseliäästi löytänyt selvitysmies Lauri Tarasti, joka siis selvitti mitä tehtäviä tuleville itsehallintoalueille voitaisiin siirtää, jo 5.3. ehdottaa, että Helsinki, Espoo ja Vantaa rinnastettaisiin ”maakuntiin” – tällöinhän ”maakuntia”, kun niillä tarkoitetaan itsehallintoalueita, olisi jo 21.

No nyt kun keskustelu on vellonut erilaisissa alueissa 5-12-15-18-21 ja jotain siltä väliltäkin, niin sote-uudistuksen lakiluonnosvalmistelu on varmasti kohtuullisen haastavaa. Samoin rahoitusmallin löytäminen koko aluejakoviidakolle, niin että se itsehallinto myös toteutuisi. Kunnan näkökulmasta on taas mielenkiintoista, mitkä palvelut jäävät sen vastuulle, mitkä kiinteistöt ja mikä henkilöstö. Miten kunnan omaisuus, esimerkiksi kiinteistöt, taas siirtyy itsehallintoalueelle, on sekin ratkaisematta.

Pelkästään odottelemaan ei Keski-Suomessa ole jääty. Parin vuoden ajan toiminut Keski-Suomen SOTE 2020 –hanke on kartoittanut Keski-Suomen palvelujen tilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Kaikki tuo aineisto on käytettävissä jatkotyössä.

Maakunnan kunnat ovat perustaneet työvaliokunnan, jossa itsekin olen jäsenenä, ohjaamaan tulevan ”maakunnan” - tai mahdollisesti jonkin muun mallin - valmistelua Keski-Suomeen. Seuraamme siis koko ajan, mitä uudistuksen ympärillä tapahtuu ja toivomme, että huhtikuun loppuun mennessä lakiluonnos tulevasta ratkaisusta tulee kuntiin lausunnolle ja saamme suuntaviivat sille, mitä asioita ja miten meidän Keski-Suomessa pitää valmistella.

Kommentoin muun muassa facebookissa viime vuoden lopulla useampaan kertaan, kun aluejaon valmistumisesta uutisoitiin ja siitä oli tehty hallituskysymyskin maan johdon toimesta, että paljoa ei vielä ole ratkaistu, vaan suuret haasteet ovat vasta edessäpäin. Epäilin jo silloin, että aluejakokin nousee vielä ainakin esille uudelleen. Juuri niin nyt on sitten käynyt. Ja se ei ole kenenkään syy tai ansio. Nyt tavoiteltava uudistus on todella haastava ja meidän kaikkien kannattaa toivoa, että sen toteuttamiseen löydetään oikeat ja toimivat suuntaviivat.

Miksi sitten itse olen usein kriittinen kommenteissani uudistuksen suhteen. Se johtuu siitä, että nyt ratkaistaan suuntaviivat sille, millaiseksi tulevaisuuden ”maakunta” ja ”kunta” luodaan. Kun ne suuntaviivat on ratkaistu, tulee meidän kaikkien yhdessä alkaa niiden varaan rakentamaan sitä tulevaisuutta – eikä silloin toimia enää jarrumiehenä. Nyt on kuitenkin aika kaikkien toimijoiden – myös jokaisen kunnan ja kunnanjohtajan – pyrkiä toimimaan niin, että uudesta itsehallintoalueesta ja sen yhteistyöstä kuntien kanssa tulisi mahdollisimman toimiva.

Siksi aluejaotkin elävät valmistelussa tai ainakin eri vaihtoehtoja putkahtelee esiin, siksi rahoitusmallia on hankala luoda – ja siksi tuleva lakiehdotus tulee synnyttämään varmasti paljon keskustelua – se kun käytännössä esimerkiksi luo pohjan sille, millainen se tulevaisuuden kunta on. Ja siksi jatkossakin sote-uudistus ja itsehallintoalueet ovat kunnan tiedottamisessa ja kunnan päätöksissä vahvasti läsnä. 2019 tuskin vielä ihan valmista on – mutta toivotaan, että siihen mennessä olisi jo edes päästy hyvään alkuun!

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä