Siirry sisältöön

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi tällä viikolla lähinnä ilmoitusasiana omistajakunnilleen, että se tekee tänä vuonna 38 miljoonaa euroa lisää alijäämää Keski-Suomen kuntien katettavaksi. Edellisten vuosien alijäämää katettavana on lisäksi 17 miljoonaa, eli määrä on yhteensä 55 miljoonaa. Riski summan kasvuunkin on oikeasti vielä olemassa. Vähintään 1,1 miljoonaa euroa on Hankasalmenkin osuus siis kattamisvelvollisuudesta.

Käsittämättömältä tuntuu tämän vuoden ylityksen suuruus, kun nollatulos oli talousarvion tavoitteena. Vielä käsittämättömämmältä tuntui se, että sairaanhoitopiiri vasta elokuun lopussa huomaa, että kustannukset ylittyvät kuluvana toimintavuonna monella kymmenellä miljoonalla eurolla. Tai ainakin silloin se vasta kertoo siitä kunnille.

Mutta sitten muistin sairaanhoitopiirin edellisen johtajan Juha Kinnusen määritelmän ”systeeminen virhe”. Ja siitähän sairaanhoitopiirin toimintakulttuurissa totta tosiaan on kyse – sen toiminnassa toistuu kaiken aikaa systeeminen virhe.

Systeeminen virhe voidaan kai määritellä niin, että se toistuu tästä ikuisuuteen, jollei sitä jotenkin korjata. Sairaanhoitopiirissä pelkkä johtajan poistaminen ja hänelle erorahan maksaminen ei muutokseen johtanut tai systeemistä virhettä korjannut, kun toimintakulttuuria ei tosiasiassa muutettu. Niinpä se systeeminen virhe vain toistuu toistumistaan vääristyneen toimintakulttuurin muodossa.

Uhkien ja riskien arviointi ja ikävien totuuksien kertominen hallinnon ja talouden suhteen ei nimittäin ole todellakaan sairaanhoitopiirin vahvuus. Vaikea sanoa, onko kysymys tahdosta vai osaamisesta – ehkä molemmista.

Eli mitä tarkoitan. No kaikki me muistamme sairaala Novan rakentamisen, johon kuntapäättäjät ostettiin mukaan jopa alle 300 miljoonan rakennuskuluja esittämällä – vaikka nuo kustannusarviot eivät oikein mihinkään perustuneet. Ja sitten kun rakennusvaiheessa puolen miljardin hankkeen kustannukset ylittyivät 50 miljoonalla ja vähintään puolet ylityksestä oli sairaanhoitopiirin johdolla ja sairaanhoitopiirin hallituksella tiedossa jo vuotta ennen sairaalan valmistumista. Niin silti - ja ehkä siksi - kunnille ylitys tuotiin tietoon vasta päivää ennen uuden rakennuksen vastaanottoa. Miksi omistajille ei haluttu ylityspaineesta kertoa silloin, kun se tuli tietoon (vuotta aiemmin) – ja miksi ylityksestä kerrottiin lopulta vasta silloin, kun siihen ei ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa? Tähän kysymykseen en ainakaan itse ole saanut mitään vastausta. Anteeksipyynnön sairaanhoitopiiri esitti, mutta ei selitystä.    

Potilastietojärjestelmä Asterin kohdalla sairaanhoitopiiri joulukuussa 2018 esitti koko hankkeen kustannusarvioksi 54 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen perusteella kustannusarvio tarkentui lopulta reiluun 60 miljoonaan. Ja vielä 11.6.2021 kunnille pidetyssä sairaanhoitopiirin infotilaisuudessa arvio hankinnan kustannuksista oli alle 65 miljoonaa euroa. 17.8.2021 tiedotustilaisuus Aster-hankkeesta peruttiin heti sen alkaessa sairaanhoitopiirin toimesta täysin yllättäen – perusteena hankkeen kustannuslaskelmissa oleva ”systeeminen virhe”.  Kustannusarvio nousi sitten lopulta 129 miljoonaan euroon 65 miljoonasta eurosta – ja jos hanketta olisi jatkettu, niin kustannus lopulta olisi todennäköisesti ollut tätäkin suurempi. Ja oikea kustannustaso oli käytännössä sairaanhoitopiirillä itsellään tiedossa vähintäänkin heti kilpailutuksen jälkeen (vuotta aiemmin). Joko sitä ei haluttu tuoda tietoon tai ei osattu laskea. Miksi näin?

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton vaikeuksista tietoa kyllä annettiin kunnille – mutta meille kaikille varmasti tuli melkoisena yllätyksenä, että haasteet olivat niin suuria, että koko järjestelmästä vuosien työn jälkeen luovutaan kokonaan ja kustannukset sitten vain kirjataan alas. Tämän järjestelmän kautta, kun toiminnan piti tehostua ja kustannussäästöjä syntyä, niin totaalisesti toisin päin kävi.

Ja nyt sitten tämän vuoden talouden seuranta, jonka piti aiempien kustannusylitysten vuoksi olla erityisen tarkkaa, toimi jopa niin hyvin, että elokuun lopussa uusi käänteinen lottovoitto kunnille pamahti pyytämättä ja yllättäen tietoon – ilman että pystyimme ylitykseen vaikuttamaan ja varautumaan.

Uskaltaisin todeta, että ei uutta sairaalaa koskaan ollut tarkoitus alle 300 miljoonalla rakentaa. 60 miljoonalla ei uutta potilastietojärjestelmää ollut kilpailutuksen tulosten jälkeen missään vaiheessa mahdollista saada. Kuluvan vuoden talousarvion mukaiseen toteutumiseen ei käytännön toiminnassa missään vaiheessa pyritty – tai ainakaan kunnille ei ole esitetty mitään tavoitteita ja keinoja, joilla sairaanhoitopiirin toimintaa olisi talousarvion mukaisiin lukuihin ohjattu. Näitä keinoja on nyt kyllä varmuuden vuoksi pyydetty kunnille kertomaan ja kertomaan sitten samalla syyt, miksi tavoitteissa on epäonnistuttu.  

Eli se systeeminen virhe, joka toistumistaan toistuu, on siis se, että ei sairaanhoitopiiriä kunnat voi näköjään ohjata ja ei sitä oikeastaan sairaanhoitopiirin hallitus johda. Kustannuksia vain syntyy ja ne kustannukset kunnat sitten lopulta kattavat. Toimintaa (toivottavasti) johdetaan ja investointeja toteutetaan – mutta kustannukset syntyvät joko melko hallitsemattomasti tai niitä pimitetään kunnilta. Siltä nimittäin näyttää, että jos pelkona on, että kunnat kustannusten perusteella saattaisivat toimintaan tai investointiin puuttua, niin silloin on parempi jättää ylittyvistä kustannuksista kunnille kertomatta. Niin osaamattomia ei kai sairaanhoitopiirissä olla, ettei ylityksiä ollenkaan havaita – toki sekin on mahdollista.

Tehokkain tapa korjata systeemiset virheet on ryhtyä toimeen heti kun sellainen havaitaan ja korjata se niin nopeasti kuin mahdollista. Kyllä me kunnat tätä yritimme, mutta kun johtamisjärjestelmät olivat niitä, joihin muutoksia ei tehty – niin toimintakulttuuri ja -tavat eivät sairaanhoitopiirissä muuttuneet. Hyvinvointialueen kontolle jää nyt sitten räjäyttää homma kokonaan uusiksi erikoissairaanhoidossa – käytännössä koko sen johtamisjärjestelmä, joka ei ainakaan talouden hallinnan kannalta toimi. Jatkossa ei nimittäin ole kuntia maksamaan loppulaskua, mikä taloudellisesti hallitsemattomasta toiminnasta syntyy.  

Olisi siis pitänyt paremmin ottaa vuosi sitten koppia silloisen sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen ”systeeminen virhe” ilmaisusta – sehän se tässä toistuu toistumistaan, eikä se minnekään itsestään poistu. Systeemistä virhettä ei sairaanhoitopiirissä aiheuta yksittäinen johtaja – vaan johtamisen koko kulttuuri.