Siirry sisältöön

Pyrin luomaan tällä todella pitkällä blogilla yhden kokonaiskuvan Sairaanhoitopiirin asiakas- ja palvelutietojärjestelmän, eli Asterin hankinnasta. Hieman sivuan sairaanhoitopiiriä muutenkin.

Blogi on pitkä – mutta silti pintaraapaisu.

Teen tämän pitkän päivityksen ennen kaikkea Hankasalmen kunnan päättäjille, jotta he saavat kunnanjohtajan näkemyksiin halutessaan perusteluja ja samalla mahdollisuuden kyseenalaistaakin valmisteluani ja päätösesitystäni, joka on nyt syyskuussa 2021 kielteinen Aster-hankkeen jatkamiselle eteenpäin. Peli pitää nyt minusta uskaltaa viheltää poikki – Asterin mahdollisista hyödyistä huolimatta.

Teen blogini siksikin, että olen asiaa taas jonkin verran niin somessa kuin mediassa kommentoinut ja yksittäiset kommenttini tarvitsevat selityksekseen tällaisen kokonaisvaltaisen koonnin. Ja olen vain iloinen, jos esiin tuomiani ongelmia voidaan ampua väärinä tietoina alas – pahoin pelkään, että suurinta osaa ei voida.

Mutta asiaan

 

Lainaan erään kunnanjohtajakollegani eilen tekemää osuvaa kiteytystä Aster-hankinnan tämän hetkisestä tilanteesta Keski-Suomessa

 

Toisaalta kysymys on:

1) sairaanhoitopiirin valmistelun uskottavuudesta ja siitä, nauttiiko sairaanhoitopiirin johto tällä hetkellä edes kuinka suurta luottamusta

ja tämän ei saisi kyllä sitten antaa kohtuuttomasti vaikuttaa siihen, kun arvioimme

2) onko tulevalla hyvinvointialueella varaa Aster-järjestelmään ja tuottaako se niin suuria hyötyjä, että se kustannuksistaan huolimatta (jotka ovat vähintään kaksinkertaiset kunnille aiempiin kerrottuun nähden) kannattaa hankkia

Edetään tässä järjestyksessä blogissakin, eli kirjoitukseni on kaksiosainen.

1) Sairaanhoitopiirin uskottavuus hankkeessa

 

taustaa

Sairaanhoitopiirin uskottavuus on tosiaan kokenut melkoisia kolhuja viimeisten vuosien kuluessa sen isojen hankkeiden toteuttamisen kohdalla. Eikä tämä Aster-hanke ole pienimmästä päästä asioita, jotka sairaanhoitopiirin luotettavuutta syövät.  

Kun asiakas- ja potilastietojärjestelmä ensimmäisen kerran oli Hankasalmella käsittelyssä joulukuussa 2018, esitti sairaanhoitopiiri koko hankkeen kustannusarvioksi 54 miljoonaa euroa, josta sosiaalitoimen osuus olisi ollut kunnille 18 miljoonaa. Kilpailutuksen perusteella kustannusarvio tarkentui lopulta reiluun 60 miljoonaan. Ja vielä tosiaan alle kolme kuukautta sitten - 11.6.2021 kunnille pidetyssä sairaanhoitopiirin infotilaisuudessa - arvio hankinnan kustannuksista oli alle 65 miljoonaa euroa. Ja taisipa olla vielä elokuun alussakin.

Elokuu 2021 ja ASTERIn kustannusten kokoluokka muuttuu

17.8.2021 kunnille oli tarkoitus järjestää tiedotustilaisuus Aster-hankkeesta. Tilaisuus peruttiin heti sen alkaessa sairaanhoitopiirin toimesta täysin yllättäen – perusteena hankkeen kustannuslaskelmissa oleva ”systeeminen virhe”. Seuraavana päivänä 18.7.2021 kunnat kutsuttiin heti taas jo uuteen tilaisuuteen seuraavalla viikolle 24.8.2021. Tilaisuutta edeltävänä päivänä kunnille sitten toimitettiin uudet tiedot hankkeesta. Ne yllättäen osoittivat kustannusarvion nousevankin 129 miljoonaan euroon 65 miljoonasta eurosta. Ja tuohonkaan summaan muuten järjestelmäkustannukset eivät kyllä tule sitten pysähtymään, mutta siihen palaan myöhemmin.

Uusista kustannuksista kertoessaan sairaanhoitopiiri elokuussa esitti, että yli vuoden kestäneen suunnitteluvaiheen aikana olisi tapahtunut tuo kulujen kaksinkertaistuminen. Ja ettei sitä olisi ollut mahdollista ennakoida ennen elokuuta 2021. Ja siksi kunnille oli annettu vielä kesäkuussa 2021 arvio 65 miljoonan euron kustannuksista.

yksi asiaa kuvaava uutinen tässä

https://yle.fi/uutiset/3-12075695

Huomiota herättävää on kuitenkin ollut, että sairaanhoitopiiri tilaajana ei ainakaan julkisesti reagoinut mitenkään Asterin toimittaja Cernerille päin, vaikka kustannusarvio niin sanotusti kaksinkertaistui. Selittävä tekijä tähän löytyy siitä, ettei Cernerin tarjous ole merkittävästi hinnaltaan kasvanut.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on sen sijaan käytännössä tammikuun lopusta 2020 lähtien esittänyt kunnille väärän kokoluokan hinta-arviota Aster-hankkeesta. Ja oikea kustannus ainakin suuruusluokaltaan olisi ollut koko ajan kerrottavissa.

Oikea kustannusten kokoluokka olisi meidän kyllä näin jälkikäteen pohtien kunnissakin tullut huomata –  mutta luotimme sairaanhoitopiirin valmisteluun. Ja kun säännöllisesti saimme ASTER-tietoja, niin seurasimme hanketta niiden kautta. Se ”systeeminen virhe”, eli aivan väärä hinta-arvio, oli koko ajan silloin seuranamme.

Vasta eilen 3.9.2021 perjantaina sairaanhoitopiirin johto julkisesti myönsi -  järjestämässään Aster-tilaisuudessa -  ”merkittävän epätarkkuuden”. Eli sen, että ei 65 miljoonan kustannusarvioon tammikuun 2020 tarjouskilpaillun päättymisen jälkeen ollut perusteita, vaan se syntyi, kun osa kustannuksista jäi pois kustannusarviosta.

Vastuu ”merkittävästä epätarkkuudesta” sysättiin eilen 3.9. mystiselle määräaikaiselle työntekijälle, jonka tehtävää ei edes tuotu esiin, muutoin kuin että Aster-hankkeen laskentapuolelta hän oli, ja oli kuulemma nyt siirretty pois tehtävästään – kaiketi siis annettu potkut. Itse srh-piirin ja Asterin johto vetäytyi tavallaan omaan kuplaansa. He istuivat Teams kokouksessa tyynesti kertomassa meille ruudun välityksellä asiasta ja eivät näyttäneet kokevansa mitään vastuuta olevan itsellään hankinnan kustannusten täydellisestä väärin arvioinnista. Pahoillaan toki olivat tai ainakin niin esittivät.

Sairaanhoitopiirin kunnille tämä ei kuitenkaan saisi olla nyt mikään case closed-tilanne. Koko eilen annettu selvitys on epäuskottava.

Keski-Suomi on koko hankkeen isäntä – miten on mahdollista, että juuri tämän maakunnan omien kulujen arvioiminen voi olla ainoa mikä petti?

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa koko Aster-hankkeesta ja valmistelee sitä myös Essoten, Siun Soten ja Vaasan sairaanhoitopiireille, koska kyseessä on neljän sairaanhoitopiirin yhteishanke. Noissa kolmessa muussa sairaanhoitopiirissä ei mitään kustannusten yllättävää kasvua nyt elokuussa Keski-Suomen tavoin tapahtunut. Käytännössä siis muut sairaanhoitopiirit ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Aster-hankkeen valmistelusta voineet koko ajan arvioida kustannusten kokoluokan oikein? Ainakaan yksikään noista muista sairaanhoitopiireistä ei ole huomattavasta kustannusarvionsa noususta viime metreillä viestinyt. Eikä sellaista heidän www-sivujensa kokousmateriaalien mukaankaan ole tapahtunut.

On pakko kysyä, että kun hankinnan kokonaisarvo oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen hallinnoimassa ASTER-projektissa siis arvioitu oikein tammikuussa 2020 ja hankintapäätös tehty silloin oikeilla kustannuksilla. Niin miten ihmeessä siitä päätöksestä ja summista ei saatu laskettua edes lähellekään oikein Keski-Suomen 36.61 %:n osuutta hankkeesta, jos muiden sairaanhoitopiirien osuus saatiin arvioitua oikein? Käytännössä alakoululainen – ja ei edes ihan sieltä vanhimmasta päästä -  kännykän laskimella ja ilman sitäkin olisi kuluarvion voinut laskea.

Ja jos ”systeeminen virhe”, kuten sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen asiaa aluksi kuvasi, kerran huomattiin käytännössä 17.8., niin on hyvin outoa, ettei sitä oikeilla perusteilla tuotu esiin jo kunnille järjestetyssä tilaisuudessa 24.8. Koko elokuun ajan kustannusten nousua perusteltiin sairaanhoitopiiristä kunnille sen sijaan melko oudosti ja riittämättömästi. Tämän vuoksi itse päätin asiaan paneutua. Ja nolona huomasin, että virhe arviossa oli koko ajan ollut meidän kuntienkin nenän edessä – siis ainakin kokoluokan suuruuden olisimme voineet itsekin päätellä.

Sairaanhoitopiirin johtaja oli kutsuttuna myös kunnanjohtajakokoukseen tiistaina 31.8.,Kokousta ennen puheenjohtajana lähetin niin kj-kollegoille kuin hänelle sunnuntaina 29.8. omaa koontiani tietojärjestelmähankkeesta ja kysymyksen, että

jos alkuperäisen tarjouksessa 31.1.2020  hankinnan kokonaiskustannukset olivat 276 miljoonaa euroa kaikille sairaanhoitopiireille yhteensä.

niin eikö Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 36,6 % osuus alkuperäisestä 276 miljoonan tarjouksestakin ollut 100 miljoonaa euroa, johon päälle olisi tullut organisaation oma työ.”

Jolloin jo tammikuussa 2020 olisi hankinnan arvo ollut Keski-Suomen osalta oikeaan mittaluokkaan arvioitavissa.

Sairaanhoitopiirin johtaja ei kunnanjohtajakokouksessa 31.8. vastannut kysymykseeni oikeastaan mitään  - ei vaikka kokouksessa kahdesti kysymyksen ääneen toistin ja vastausta jopa peräsin. Keskiviikkona 1.9. hän puhelimitse kyllä kertoi sitten minulle, että arviointivirhe heillä tosiaan oli valitettavasti käynyt.

Mutta vaikka silloin keskiviikkona jo minulle ja sitten nyt perjantaina 3.9. kaikille kunnille virhe myönnettiin. Niin vielä eilenkin 3.9. Simo Reipas, Aster-hankkeen johtaja, kertoi kaikille kunnille, ettei itse Cernerin tarjouksesta mukamas vuonna 2020 voinut laskea ja/tai päätellä yli 100 miljoonan kustannusarviota Keski-Suomeen, koska tarjoukseen sisältyy kuulema niin paljon muutakin, kuin puhtaasti investointiin laskettavaa kulua.

Ehkä niin. Mutta edelleen itse silti väitän, että todellakin olisi pitänyt jo itse tarjouksesta pystyä kustannusarvio paremmin oikein arvioimaan.

Kunnille on nimittäin koottu taulukko, joss tarjouksessa tammikuussa 2020

  • ohjelmistot maksoivat yli 218 miljoonaa –> siitä Keski-Suomen osuus olisi ollut 79 miljoonaa. (tämä ainakin on selkää investointia tarjouksessa)
  •  käyttöönottoprojekti silloin taas kustansi yli 21 miljoonaa – siitä Keski-Suomen osuus olisi ollut noin 8 miljoonaa euroa. (tämäkin selkeää investointia)
  • Ja kun investointikuluiksi laskettavaan omaan työhön olisi pitänyt rahaa kyllä myös varata kohtuullisen paljon

à niin jos meille kunnille on nyt kerrottu oikeat luvut tarjouksesta vuonna 2020

niin optimisinkin kustannusarvio Keski-Suomen osuudeksi hankkeesta olisi pitänyt tammikuussa 2020 olla vähintään yli 90 miljoonaa euroa, eikä mikään rapiat 60 miljoonaa, kuten sairaanhoitopiiri jostain syystä päätti esittää. Tämä toki siis edelleen omaa päättelyäni, jonka kaikin mokomin saa perustella nurin. Käytännössä kustannusarvio olisi 2020 jo pitänyt laatia yli 100 miljoonaan euroon – jos realistiset kustannukset olisi haluttu tuoda esille  

Se, että kunnilla on ollut väärä tieto Asterin arvioiduista kuluista – ja erittäin huomattavassa määrin - ei synnytä millään tavoin luottamusta hankehallintaan sairaanhoitopiirissä. Se, ettei arviointivirhettä, jos siitä siis oli kyse, voida myöntää heti havaittaessa, vaan koetetaan etsiä meriselityksiä, lisää ihmetystä.

Sairaala Novan rakennushankkeen ylityspaineista ei kerrottu – Asterin kohdalla systeeminen virhe… mitäpä vielä voimme odottaa…

Tätä Asterin arviointivirhettä hämmentää entisestään se, että Asterihan osaltaan liittyy myös sairaala Nova -hankkeeseen. Sairaalan rakentamisen kohdallahan kunnille tuotiin tietoon sairaalarakennuksen vastaanottoa edeltävänä päivänä se, että rakennuskustannukset ylittyvätkin 50 miljoonaa.  Olin itse ohjaamassa yhtenä kuntien edustajista KPMG.n selvitystä sairaalahankkeen ylityksen syistä ja tuossa selvityksessä selvisi dokumentoidusti, että jo 8.10.2019 sairaanhoitopiirin hallitukselle oli raportoitu tuon sairaalahankkeen 20 – 25 miljoonan euron ylitysennuste. Kyseisestä asiasta ei kerrottu kunnille mitään – ei edes kuntien sairaalahankkeelle asettamalle talouden ohjausryhmälle, johon itse kuulun.

Me siinä ohjausryhmässä teimme töitä löytääksemme keinoja tehostaa sairaalan toimintaa 10 % säästöjen edestä, jotta 499 miljoonan sairaalahanke ei söisi rahaa pois muista sotepalveluista. (kuten se sitten nyt muuten syö, mihin palaan kirjoitukseni lopussa). Kuntien edustajina siis tosissaan ja illalla ja viikonloppuisin oman siviilityön ulkopuolella tutkimme asioita ja pohdimme säästöjä -  ja samanaikaisesti srhpiirin kaikki edustajat samassa työryhmässä tiesivät rakennuskulujen ylittyvän ja sen että aivan väärillä luvuilla me kuntien edustajat uurastimme.

Jostain syystä srh-piirin edustajat, käytännössä srh-piirin poliittinen johto ja virkamiesjohto, eivät meille kuntien edustajille kertoneet, että osin turhaa työtä teemme, kun rakennushankkeen kustannusarvio on jo muuttumassa – tai ainakin liian pieniä tehostamisia ja säästöjä haemme.  Melkein vuoden päästä siitä, kun ylitykset olivat suuruusluokaltaan ainakin puoliksi olleet jo tiedossa srh-piirillä, kertoi srh-piiri lopullisen 50 miljoonan ylityksen kunnille.

Voi spekuloida, että jos

  • tammikuussa 2020 olisi osattu arvioida myös ASTERin hinta oikeaan kokoluokkaan 110 – 130 miljoonaan Keski-Suomen osalta – eikä nyt kerrottua ”systeemistä virhettä” olisi tapahtunut
  • ja jos silloin myös tuo sairaalan rakentamishankkeessa tulossa oleva vähintään 20 miljoonan ylitys kunnille olisi kerrottu.

Niin mikähän siinä tilanteessa tammikuussa 2020 olisi kuntien kanta ollut ASTER-projektin jatkamiseen?

Ja olisiko itse rakentamishankkeen kohdallakin ollut mahdollista etsiä kustannuksia rajaavia ratkaisuja?

 

Nyt tuota keskustelua ei päästy koskaan käymään mm. tämän ”systeemisen virheen” vuoksi.  Aster hankkeen hinta-arvio pidettiin todella alimitoitettuna kustannusarvioltaan tänne syksyyn 2021 saakka. Onko kyse ollut arviointivirheestä ja kuka sen on tehnyt onkin mielenkiintoinen kysymys - eikö niin?

Uuden sairaalan kustannus alkaa joka tapauksessa lähennellä jo 600 miljoonaa

Jos sitten mietitään Keski-Suomen uuden keskussairaalan kokonaiskustannusta, johon siis terveydenhuollon osalta tietojärjestelmäratkaisu myös liittyy. Niin nykyisestä Asterin kustannusarviosta 60 % on suunnilleen terveystoimen osuutta eli 77 miljoonaa. Sairaala Novan kustannusarvion sisällä ASTERiin oli 39 miljoonan euron varaus. Eli kasvua tulee 38 miljoonaa.

Käytännössä uuden sairaalan hintalappu on 499 miljoonasta nousemassa huimasti, vaikka sen piti olla kuntien ehdoton takaraja ja siihen sairaanhoitopiirin johto sitoutui

Kun sitten huomioidaan rakennushankkeen 50 miljoonan ylitys ja Asterin 38, niin hinta nousee ainakin 587 miljoonaan, jos Aster-projektia jatketaan. Ja toki sen ohella, olisi hyvinvointialueille laskuun tulossa sitten vielä sosiaalitoimen osuus, eli 51 miljoonaa euroa tietojärjestelmästä, mikä ei siis kuulu sairaalan kustannuksiin. Sosiaalitoimen järjestelmän piti muuten alun perin maksaa 18 miljoonaa, eli nousua sen suhteen on sitten vaatimattomat 183 %, kun nousua on 33 miljoonaa.

17,6 % prosenttia olisi puolestaan siis sairaalahankkeen kustannus noussut kuntien katoksi asettamasta kustannusrajasta. Yhteensä vähintään 88 miljoonaa. Ja kun siihen 499 miljoonaankaan ei oikein olisi ollut varaa. Ja jos Aster hankitaan ja sen kulut paisuvat, kuten todennäköistä, niin siellä se 600 miljoonaa sairaalan lopullisena kuluna häämöttää ja jopa ylittyykin. Toki sitä kustannusluokkaa itse jo 2016 ennustelin.

Jyväskylänkin tahtotilakin jäi systeemisen virheen vuoksi huomioimatta

Esiin on tuotava tässä blogissa sekin, että Jyväskylän kaupunki päättäessään mukana olostaan sosiaalihuollon osalta tietojärjestelmähankinnassa, päätti 13.5.2019, § 28, että

”Kaupunginvaltuusto päättää, että Jyväskylän kaupunki liittyy mukaan KeskiSuomen sairaanhoitopiirin ja KL-Kuntahankintojen hankintakonsortioon sosiaali ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankkimiseksi perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.

Mikäli hankinnan kustannukset nousevat ennakoidusta merkittävästi KeskiSuomen sairaanhoitopiirin tulee keskeyttää hankintamenettely. Hankinta ja sopimuskauden aikainen yhteistyö ja vastuut tulee järjestää sillä tavoin, että kukin osapuoli kantaa omat riskinsä toiminnan ja talouden vastuista.”

Jyväskylän päätöksen ehdon vuoksi onkin ”harmittava sattuma”, että sairaanhoitopiirille tapahtui juuri Asterin kustannusarviossa nyt havaitun kaltainen ”systeeminen virhe” Aster-hankkeen määräaikaisen laskentapuolen työntekijän työssä, mitä kukaan Aster-hankkeen tai sairaanhoitopiirin johdossa ei sitten yli puoleentoista vuoteen havainnut. Hankintamenettelyä ei siksi kustannusten nousun vuoksi jo tammikuussa 2020 keskeytetty tai keskeyttämistä edes harkittu. Vaan asiaa joudutaan harkitsemaan vasta nyt, kun kustannuksia jatkovalmistelusta on ehtinyt kertyä taas jonkin verran lisää ja muiden vaihtoehtojen pohdintaa ei ole edes tehty. Täytyy vielä kerran todeta, että olipa harmittava sattuma.

Eli eikö vähintään pientä syytä ole sille, että epäluottamusta sairaanhoitopiiriä kohtaan koetaan, on olemassa

Edellä mainittu tapahtumakulku ja siihen liittyvät seikat siis kuvaavat sitä, miksi Keski-Suomen kunnissa ainakin jossain määrin koetaan epäuskoa ja epäluottamusta sairaanhoitopiirin toimintaan. 

Itse myönnän, että koen kohtuullisen vahvasti. Ja koen sitä myös annettuihin selityksiin. Myönnän aivan suoraan, että ihan kaikkea en edes usko. 

Onkin aika lähellä, että sairaanhoitopiiristä uskaltaa kohta ottaa vastaan vain puhelinnumeron, niin ettei joudu saman tien varmistamaan, ovatko kaikki numerot oikein. Ja melkein on ehkä varmistettava jostain muualta kyllä sekin, että onko se puhelinnumerokaan oikein. Talouteen liittyvien lukujen kohdalla, etenkin jos ne koskevat joitain srh-piirin tärkeiksi kokemia asioita tai hankkeita, ei srh-piiristä tuotettuun informaatioon ainakaan numeroiden osalta enää voi täysin yksikään omistajakunta luottaa.     

Sairaanhoitopiirissä on vahva talousosaaminen ja itse palvelutuotannosta meille tuotetaan hyvin tietoa. Siksi kiteytänkin asian juuret itse sairaanhoitopiirin taloushallinnon ulkopuolelle. Syy ei ole siellä, vaan käytännössä srh-piirin johdon osalta onkin käynyt ainakin niin, että

  • kaikkea olemassa ollutta tietoa ei ole aina kunnille srh-piirin johdosta kerrottu (Novan rakentamisen kustannusylitys, josta sairaanhoitopiirin johto tiesi lähes vuotta ennen, kuin kertoi - mikä on todennettuna KPMG:n selvityksessä)
  • ja tämän hetkisen tiedon perusteella on tehty vähintään vakava arviointivirhe merkittävän ison hankkeen kustannusarviossa (Asterin kustannusarvion täydellisen yllättävä nousu, jonka selitys on melkoisen mielikuvituksellinen).

Ja tämän viimeisimmän Aster-kuvion myötä useammankin kunnanjohtajan sanavarastoon on kyllä hiipinyt tuo huikea ilmaus

”systeeminen virhe”

jolla muutamat kymmenet miljoonat sitten kuittautuu.

Itse olen edellä kertomiani tapahtumia päässyt tarkastelemaan siis paitsi

  • kunnanjohtajana,
  • niin myös sairaala Novan talouden ohjausryhmän jäsenenä
  • kuin sairaalan rakennushankkeen kustannusylitystä selvittäneen ohjausryhmän jäsenenä (varsinaisen selvitystyön teki  KMPG)

 

ja silti tunnen olevani aina aivan ulkona siitä, mitä kaikkea sairaanhoitopiirissä voikaan tapahtua

Mutta on meidän kaikkien silti osattava ja haluttava tarkastella itse tietojärjestelmähankintaa, välittämättä tunteista, joita itse sen hankintaprosessi herättää - hypätäänpä siis siihen viimein

2. Onko tulevalla hyvinvointialueella varaa Aster-järjestelmään ja tuottaako se niin suuria hyötyjä, että se kustannuksistaan huolimatta (jotka ovat vähintään kaksinkertaiset kunnille elokuuhun saakka kerrottuun nähden) kannattaa hankkia

 

Johdanto

Kunnilla on kuitenkin vastuu arvioida tärkeää asiakokonaisuutta itsessään – eli ASTER-järjestelmää. Koemme sitten epäluottamusta tai emme sairaanhoitopiirin valmistelua kohtaan, niin itse tietojärjestelmähankinta ja sen tarpeet eivät katoa minnekään.

Jotenkin pitäisi pystyä luomaan kuva siitä, tuottaako Aster koko elinkaarensa aikana niin merkittävästi hyötyjä, jotta se nyt ilmoitetuilla kuluillaan kannattaa hankkia. Ja jos hankitaan, niin onko varmaa, että uusi hyvinvointialue myös sitten selviäisi noista kustannuksista – kun siis otetaan sairaalahankekin mm. rakennuskulujensa muodossa huomioon

Yksi keskeinen asia siis, joka erottaa Keski-Suomea Siun Sotesta, Essotesta tai Vaasasta on se, että noissa muissa sairaanhoitopiireissä ei ole tehty Keski-Suomen uussairaalainvestointia, jonka kulut asukasta kohden hakevat vertaistaan. Sairaala Nova on varmastikin asukasta kohden laskien Suomen kallein sairaalahanke – saattaa olla koko Euroopan, mutta sellaista vertailupohjaa ei itselläni ole.

Keski-Suomea siis rasittaa jo sairaala Novan rakennuskulut ylityksineen ja siksi kallis ja hinnaltaan osin arvaamaton tietojärjestelmähanke on meille vielä aivan eri koko luokan riski koko hyvinvointipalvelujen turvaamisen kannalta, kuin se konsanaan on noille kolmelle muulle mukana olevalle sairaanhoitopiirille, jotka ovat myös päässeet valmistautumaan ja varautumaan tietojärjestelmähankkeeseen sen oikeilla kuluilla – toisin kuin Keski-Suomi.

Ensi vuodelle jo erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousemassa Keski-Suomessa 8.3% - lähes 25 miljoonaa - siksi on syytä miettiä, onko meillä enää Asteriin varaa. Kun ei meillä tuohon ensi vuoden kulunousuunkaan erikoissairaanhoidossa oikein olisi varaa – Asterin hankintaprosessi juuri nyt nostaisi kustannuksia sitten vielä entisestään ainakin 5-8 vuoden ajaksi, vaikka hankinnassa onnistuttaisiin ja se lopulta alkaisi tuottaa isoja hyötyjä.

Mutta miten laskea hyötyä

Asterin hyötyjä ei tule kuitenkaan jättää arvioimatta. Taas semmoinen pelkistetty rautalankamalli on Asterin lähtökohdaksi olemassa ja lainaan sen JKL:n kaupunginjohtajalta.

Nykyisen Asterin kustannusarvion poistot ovat 12,9 miljoonaa euroa ja toistuvat vuotuiset IT-kustannukset 12,2 miljoonaa euroa. Nykyisten Keski-Suomen sote-järjestelmien arvellaan maksavat 7,2 miljoonaa vuosittain, joten ainakin noin 18 miljoonan hyöty vuosittain uusista järjestelmistä pitäisi saada, etteivät niiden aiheuttamat kustannukset jo yksinään vie resursseja suoraan pois muista sote-palveluista ja palvelujen saajilta uudella hyvinvointialueella.

Mahdollisia ASTERin hyötyjä on arvioitu huolella hankkeen toimesta ja on parempi laittaa niistä linkkinä 49 kalvon koonti, kuin koettaa puutteellisesti tiivistää tuota raporttia.

Asterin hyödyistä tiedosto yksi

Asterin hyödyistä tiedosto kaksi

Kuinka suurelta osin uskomme sitten yllä linkitettyjen tiedostojen, jotka kuvaavat Asterin hyötyjä,  toteutuvan ja millä aikajänteellä, on ehkä se vaikein osa tämän asiakokonaisuuden päätöksentekoa. Itse uskon osan hyödyistä kyllä toteutuvan, mutten valitettavasti täysin raakilevaiheessa olevan järjestelmän kohdalla usko esitettyihin aikatauluihin ja suuruusluokkiin hyötyjen kohdalla. Toki en ole mikään alan asiantuntija – ja kukaan ei voi varmuudella ampua hyöty-esityksiä alas. Matkaa niiden toteutumiseen kumminkin on - se on varmaa

Järjestelmän kustannukset kuitenkin kasvavat

Haastavaksi hyötyjen ja kustannusten arvioinnin tekee se, että kun ASTER on tarjousvaiheesta edennyt jatkosuunnitteluvaiheen loppuun, niin

  • ohjelmistokulut muuttuivat 219 miljoonasta eurosta 111 miljoonaan euroon, eli puolittuivat
  • toimitusprojektin kulut kasvoivat 21 miljoonasta 132 miljoonaan euroon, eli kuusinkertaistuivat

Tämäkin muutos kuvaa sitä, että nyt ollaan hankkimassa lähinnä Cernerin alustaa, johon suomalaisen terveys- ja sosiaalitoimen palvelujen tietojärjestelmät luodaan ja istutetaan. Millä aikataululla ja kuinka hyvin sekä millä kustannuksilla lopulta tuo työ onnistuu on käytännössä suurelta osin auki. Käytännössä ollaan etenemässä hyvin pitkälle samalla tavoin kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eteni Epicin kanssa Apotti-hankkeessa.

Ja jos näin käy, niin meillä on tällä hetkellä käsissämme ASTER-hankkeessa ns. minimikustannusarvio  

  • Cernerin kiinteähintaiseksi ilmoitettu osuus on viimeisimmässä kustannusarviossa 75 miljoonaa euroa.
  • Ja arvio ohjelmiston luomiseen tuon kiinteän hinnan ohella vaadittavan työn osuudesta 44 miljoonaa euroa.

Jo kiinteähintaiseen osuuteen sisältyy kuitenkin kunnille toimitetun tiedon mukaan se ehto, että Cerner on sitoutunut tuohon hintaan, mikäli tilaaja ei vaadi muutoksia nyt tehtävään tilaukseen. Pienet muutokset tuskin kiinteähintaista tarjouksen osaa suuresti heiluttavat. Mutta Suomessa ollaan juuri nyt tekemässä kaikkien aikojen suurinta muutosta sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin lähes väistämättä syntyy riski sille, että kiinteähintainen osuuskin tietojärjestelmän kustannusarviossa nousee.

Kukaanhan ei – ei edes Krista Kiuru -  vielä tiedä tarkasti, mitä muutoksia hyvinvointialueuudistus tuo palvelurakenteisiin – varmasti kuitenkin syntyy uusia tarpeita tietojärjestelmien suhteen. Ja silloin myös kiinteät kustannukset voivat kasvaa.

Eli lähes varmaa on , että nyt kiinteähintaiseksi ilmoitettu osuus ainakin jonkin verran seuraavien vuosien aikana kasvaa. Varovaisuuden periaatteella kannattaisi kiinteähintaisen osuuden nousuun ainakin 10-30 %:n suuruudella varautua, kun otetaan jo huomioon se, miten HUS:n Apotti-hankkeen kohdalla kustannusten kohdalla on käynyt. Ja sen kohdallahan kustannukset ovat nousseet tilanteessa, jossa mitään hyvinvointiuudistusta ei olla oltu toteuttamassa.

Vaadittavalle työlle, joka ei sisälly kiinteähintaiseen osuuteen, on arvioitu 44 miljoonan kustannus. Tämä onkin jo sitten puhtaasti arvioon perustuva osuus. Mutta taas kerran Apotti-hankkeeseen verraten voidaan olettaa, että selkeä vaara on sille, että tämäkin kuluarvio nousee vielä tulevaisuudessa. Eikä taas vähiten sen hyvinvointialueen luomien muutosten kauttakin.

Näin ollen, kun kunnat Keski-Suomessa olivat elokuun alussa vielä tekemässä ratkaisuja 65 miljoonan tietojärjestelmähankkeesta, on tilanne muuttunut 129 miljoonan hankkeeksi hetkessä ja yllättäen. Ja 129 miljoonaa on sekin vain minimikustannus, joka hyvinkin voi Keski-Suomen osalta kasvaa vähintään yli 150 miljoonaan euroon, vaikka Aster-projektissa onnistuttaisiin huomattavasti paremmin, kun HUS onnistui omassa Apotti-projektissaan kulujen hallinnan suhteen. Ja toki tähän sitten vuotuiset käyttökustannukset päälle ( 12 miljoonaa/vuosi).

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kyky hallinnoida ja arvioida isojen hankkeittensa kustannuksia on lisäksi viime vuosien kuluessa osoittautunut poikkeuksellisen huonoksi, kuten aiemmin olen kuvannut, joten se kasvattaa aiheellisesti huolta kustannusten lopullisesta määrästä. Tästä tuskin kukaan voi olla eri mieltä edes sairaanhoitopiirin sisällä. Aster-projekti ei taas ole tarjouskilpailun jälkeen osannut arvioida edes Keski-Suomen lähtökulujakaan oikein saadusta tarjouksesta – ja senkö sitten pitäisi osata johtaa käytännön toteutuksen kulujen hallussa pitämistä?

Hankkeen hankintamenettely tuo myös huolta laillisuudesta

Hankintamenettelyä on hyvin vaikea tietysti arvioida, koska varsinaisia hankinta-asiakirjoja, tarjouksia ja vertailumenettelyjä kunnat eivät ole saaneet haltuunsa.

Näin sairaanhoitopiiri itse kuvasi hankintaa tiedotteessaan maaliskuussa 2020

”Kilpailutuksen viimeisessä vaiheessa olivat mukana Cerner Ireland Limited ja Epic Systems Corporation. Muut tarjoajat ovat karsiutuneet tai jättäytyneet pois kilpailutuksen aikaisemmissa vaiheissa. Hankintapäätös kahden tarjoajan välillä perustuu tarkkaan ja yksityiskohtaiseen järjestelmäratkaisujen ja palveluiden laadullisten ominaisuuksien ja hinnan vertailuun sekä pisteytykseen.

Valitun tarjoajan Cernerin laskennallinen vertailuhinta yhteensä neljälle sairaanhoitopiirille on n. 286 miljoonaa euroa sisältäen järjestelmien käyttöoikeudet, toimituksen sekä 10 vuoden ylläpitokustannukset.

Laadulliset ominaisuudet tarkoittavat ratkaisun toiminnallisuuksia, valitun toimittajan toteutus- ja käyttöönottokykyä sekä ratkaisun teknistä toteutusta, ylläpitoa ja jatkokehittämistä. Näitä ominaisuuksia arvioitiin mm. helmikuussa 2020 järjestetyssä, yhteensä 10 päivää kestäneessä varsinaisessa tuotevertailussa (VTV). Siihen osallistui yli 300 sote- ja ICT-alan ammattilaista hankinnassa mukana olevista sairaanhoitopiireistä.”

Nyt elokuussa 2021 herää suuri ihmetys, mitä hankintavaiheessa on verrattu ja miten, kun koko toteutustapa nähtävästi muuttuu.

Sairaanhoitopiirin kunnille toimittaman koonnin perusteella:

  • Ohjelmistokulut pienenevät elokuun 2021 lopullisessa päätösvaiheessa Cernerillä vuoden 2020 tarjousvaiheesta 107 512 336 euroa
  • Toimitusprojekti puolestaan kasvaa 110 419 316 euroa

Näin suuri muutos, ilman pääsyä tutkimaan hankintaprosessia, herättää monia kysymyksiä. Onko hinnalla ja sen jakautumisella siis ollut mitään merkitystä kilpailutuksessa? Jos on ollut, miten näin raju muutos on hankintalainsäädännöllisesti mahdollinen? Eikö se sisällä mitään riskejä?

Toisaalta, eikö tarjousvertailussa toimitusprojektin alkuperäinen hinnoittelu 21,5 miljoonaa ole jo tarjouksessa näyttäytynyt alimitoitetulta, kun Cernerillä ei ole yhtään järjestelmää toiminnassa Pohjoismaissa – ja miten tuo toimitusprojektin hinta suhtautui muiden tarjoajien vastaaviin tarjouksiin? Toimitusprojektin hintahan sitten nyt kasvoi elokuussa 2021 kaikkiaan 131 980 461 euroon, eli yli kuusinkertaiseksi alkuperäisestä tarjouksesta – onko tällainen muutos hankintaprosessinkaan kannalta mahdollista?

Ja nyt elokuussa Cernerillä itse ohjelmistokulujen osuus puolittuu 218 840 426 eurosta 111 328 090 euroon, mistä ei voi päätellä oikein muuta, kuin että ohjelmistoja aletaan siis suurelta osin vasta toimitusprojektin sisällä rakentamaan? Ei kai mikään muu selitä näin suurta muutosta. Silloinhan taas ohjelmiston pisteytykset itse tarjouskilpailutuksessa asettuvat kai uuteen valoon. Miten on voitu arvioida ohjelmiston toimivuutta ja hyvyyttä tarjousvaiheessa, jos ne suurelta osin ovat vielä luomatta, kuten hintamuutoksesta voisi päätellä.

Lisäksi tiedotteessa hankinnasta todettiin, että valitun tarjoajan Cernerin laskennallinen vertailuhinta yhteensä neljälle sairaanhoitopiirille on n. 286 miljoonaa euroa sisältäen järjestelmien käyttöoikeudet, toimituksen sekä 10 vuoden ylläpitokustannukset. Nyt kuitenkin kustannuslaskelmissa on esillä 12,2 miljoonan vuotuiset IT-kustannukset. Tässäkin on ainakin vähintään jotain viestinnällistä epäselvyyttä.

Kunnissa on joka tapauksessa aiheellista huolta siitä, voiko lopullinen hinnoittelu ja toteutus muuttua näin merkittävästi tarjousvaiheen tiedoista. Miten se hankintalain ja hyvän hankintamenettelyn mukaisesti voi olla mahdollista? Sairaanhoitopiirin tilaisuuksissa kunnille on vakuutettu, että hankintamenettely on ollut selkeä ja laillinen, joten siihen meidän on uskottava ja luotettava, kun emme itse hankinta-asiakirjoja ole itsellemme saaneet

Onko järjestelmä toimiva

Kuinka toimiva Cernerin ympäristö on sitten suomalaiseen sote-järjestelmään? Siitä yksi arvio on Siun soten lääkäreiden laatima muistio, jonka kohdalla täytyy huomioida se, että kyseessä on pieni otanta henkilöstöstä ja että he katsovat toki järjestelmähankintaa nimenomaan oman ammattinsa kautta. Silti se antaa yhden kuvan mahdollisista toiminnallisista ja tehostamista haittaavistakin seikoista, mitä Asterin kautta voi syntyä.

tässä on linkki Siun Soten selvitykseen

Yhteenveto

Hankintaa on joka tapauksessa viety Keski-Suomessa eteenpäin aivan väärillä kustannusarvioilla. Ja siksi nyt ollaan aivan erilaisessa tilanteessa päätöksenteon suhteen, kuin koko valmisteluvaihe antoi odottaa. Sairaanhoitopiirimme on käytännössä tähän ainoa syyllinen - ja nimenomaan se, eikä joku yksittäinen mystinen Aster-hankkeen laskentapuolen määräaikainen työntekijä parka, jolle sairaanhoitopiirin johtaja olisi nyt dramaattisesti antanut potkut. Ja itse asiassa sairaanhoitopiirin tiedotustilaisuutta kuunnellessa mietin, että jos kyseessä oli Aster-hankkeen työntekijä, niin eikö potkujen antajana olisi pitänyt olla Aster-hankkeen johtaja - tai Aster-hankkeen Keski-Suomen johtaja? Mutta ehkä ei kannata kovin epäuskottavaa asiaa pohtia kuitenkaan kovin kauaa.  

Saavutettavia hyötyjä on vaikea arvioida, vaikka niitä melkoisesti on pyrittykin täysin alkuvaiheessa olevien ohjelmistojen luomisen kohdalla jo esittämään. Kauniisti sanoen voisi todeta, että mitä hurjempia mahdollisuuksia nähdään – niin yleensä sitä hurjemmat ovat myös riskit.

Onko Keski-Suomella pienenä ja köyhänä maakuntana mahdollisuus ja rahkeet tavoitella Suomen kalleimman ja upeimman sairaalan lisäksi vielä Euroopan moderneinta sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmää? Erikoissairaanhoidolle onnistuessaan tämä voisi tietysti olla loistojuttu, mutta miten käy näin mittavien hankkeiden ja tavoitteiden keskellä vaikkapa vanhusten lähihoidon ja ennalta ehkäisevän sosiaalityön käytännön resursseille, jos hankkeissa tuleekin takapakkia.

Perustellumpaa onkin keskeyttää Aster-hanke ja antaa uuden hyvinvointialueen itse nimenomaan hyvinvointialueen kokonaisuuden tarpeesta lähtevästä valmistelusta päättää tietojärjestelmistään.

Valitettavaa on, että projektin keskeyttämisen myötä kuntien maksettavaksi Keski-Suomessa tulisi noin 10 miljoonaa euroa hankkeeseen jo käytettyä kustannusta, mutta tästä huolimatta projektin jatkaminen on nyt liian suuri riski. Kuntia on kyllä sairaanhoitopiirin puolelta jopa vähän oudosti pyritty ”ostamaan” hankeen eteenpäin viemisen taakse juuri sillä, että eihän tässä kunnille vastuuta tule, vaan hyvinvointialueille. Mutta kyllä meillä on kunnissa velvollisuus miettiä, miten ne uudet hyvinvointialueet pystyvät selviämään tulevaisuudessa ja tehdä tulevaisuutta ajatellen vastuullisia päätöksiä. Me julkisyhteisöt emme ole olemassa itseämme varten, vaan kuntalaisia/kansalaisia varten. Ja lopulta heidän veroeuroillaan kaikki julkisen sektorin ratkaisut maksetaan.

Itse olen siis päätynyt esittämään Hankasalmella, että laitetaan Aster-projekti liian riskialttiina poikki nyt. Kukaan ei varmuudella tiedä, mikä on tässä paras ja oikein ratkaisu – en minäkään! Mutta olemassa olevalla tiedolla ja sairaanhoitopiirin tähän saakka antamilla näytöillä hankeosaamisestaan on parasta antaa nimenomaan uuden hyvinvointialueen itsenäisesti tehdä itse omat ratkaisunsa ja tutkia vielä kaikki vaihtoehdot ennen kuin sitoudumme Keski-Suomessa palvelujemme ja niiden kustannusten suhteen mihinkään uuteen mittavaan tietojärjestelmähankkeeseen.

Sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamisesta muuten hyvä esimerkki on kuntiin juuri sopivasti eilen 3.9. tullut ensi vuoden erikoissairaanhoidon kulujen kuntalaskutusehdotus, jossa sairaanhoitopiirin kuntalaskutus ensi vuodelle nousee 8,3% ja rapiat 24 miljoonaa euroa kasvua siis on edessä jo erikoissairaanhoitoon. Syynä tähän on toki osin aiempien vuosien alijäämäiset talousarviot, joita enää ei saa/voi tehdä, kun hyvinvointialueuudistus on ovella. Eli nyt on laskutettava oikeat kulut. Mutta kyllä hinnoissa näkyy uuden sairaalan kustannusten realisoituminenkin. Kovalle tasolle nousee siis erikoissairaanhoidon laskutus. Kunnat taitavat tehdä talousarvioitaan 0-3 % kulujen kasvulla, eli sairaanhoitopiirin jo nykyinen kulujen nousu leikataan jostain muista palveluista – joitain joudutaan kunnissa lopettamaan, että sairaanhoitopiirin nykyisetkään kulut pystytään kattamaan.

Samanaikaisesti ensi vuonna kunnat kattavat muuten vielä (ilman mahdollista Aster-suunnittelun alaskirjaustakin) noin 30 – 40 miljoonaa sairaanhoitopiirin aiempien vuosien alijäämää.

Sen ainakin erikoissairaanhoidon kulukehityksestä voi arvioida, että kovin hyvin ei ole sairaanhoitopiiri onnistunut uuden toiminnanohjaus ERP-järjestelmänsä käyttöönotossa. Huhuja siitä kuntiinkin saakka on kiirinyt, että Asterin ohella srh-piirin toinen merkittävä ICT-hanke, jonka tehokkuutta senkin piti tuottaa, on kovin hitaasti alkanut edes toimia – säästöjä sen kautta ei ainakaan näytä syntyvän, pikemmin päinvastoin.

Tehdään uusi hyvinvointialue puhtaalta pöydältä – ei sairaanhoitopiirin ympärille

Ja se on nyt tärkeää, että luodaan aidosti uusi hyvinvointialue. Sairaanhoitopiirin ja sen toimintakulttuurin varaan ei voi sote-uudistusta Keski-Suomessa rakentaa.

Outoa onkin, ettei srh-piiri ole Asteria tuonut ainakaan Vaten – väliaikaisen hyvinvointialueen toimielimen – käsittelyyn vielä ollenkaan. Vaten sisällä hanketta on varmasti käyty läpi (toivottavasti paljonkin ja monipuolisesti) – mutta itse kokouksessa kaiketi ei. Vaikka sille hyvinvointialueellehan tietojärjestelmää nimenomaan hankitaan. Ei sairaanhoitopiiriä ole olemassa silloin kun järjestelmän hankinta realisoituu – ei srh-piiri ole hankkimassa itselleen Asteria.

LOPUKSI

Tässä siis vähän laajemmin tämän päiväisen 4.9. Keskisuomalaisen sivuilla esittämiini kommentteihin taustaa. Katsotaan miten Asterin syyskuussa päätöksenteossa käy Hankasalmella ja muussa maakunnassa. Itse olen oman näkemykseni koettanut perustellusti pohtia ja sen takia esitän hankkeen keskeyttämistä nyt.

Kirjoitin elokuussa luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta päätöksenteossa pitkän artikkelin yhteen verkkojulkaisuun, joka julkaistaan myöhemmin syksyllä. Siinä lainasin kahta tämän hetken iskelmää kuvaamaan sitä, että päivittäin teemme luottamuksen suhteen matkaa. Otamme askelia eteen ja taaksepäin. Olennaista on hyväksyä se, että kukaan meistä ei aina ole luottamuksen arvoinen ja virheitä syntyy ja niitä peitelläänkin. Aina jokapäiväisessä elämässämme toteutuu Behmin kappaleen sanoin

Ja mä lupaan sulle sen 

paitsi että en

mä en pitäis kuitenkaan

siitä puoliikaan...

 

Mutta kun näin käy väistämättä, niin sairaanhoitopiirinkin pitäisi muistaa Ressu Redfordin uuden kappaleen sanoin "Joskus vain pieni askel, pitkä matka on".

Se, että jälleen kerran saamme yllättäviä lukuja ---  se, että jälleen kerran selitykset ovat mitä ihmeellisempiä. Ja todellisuus tarvitsee kaivaa väkisin esiin, eikä sitä siltikään ehkä sieltä esiin saada. Joka tapauksessa monilla pienillä eleillä, sanoilla, väitteillä jne, jotka eivät pitäneet ainakaan täysin paikkaansa, edettiin todella pitkä matka nyt epäluottamuksen suuntaa. Jotain on toimintatavoissa ja toimintakulttuurissa hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä saatava aikaiseksi nykyisessä sairaanhoitopiirissä. Nykyistä toimintakulttuuria ei sinne vaan saa viedä, jos eurojen halutaan riittävän ja siten ihmisten hyvinvoinnista huolehtia.

Mutta katsotaan nyt tämä Aster-hanke loppuun ensin ...

 

Kunnanjohtajan vastine 19.9. Keskisuomalaisessa lehden 16.9. Aster-hanketta käsitelleeseen pääkirjoitukseen, jossa oli hankkeesta vääriä tietoja