Julkaisen taas kunnan www-sivuilla blogissani kunnan tiedotuslehteen tekemäni pääkirjoituksen. Mutta hieman laajennettuna ja tietyillä linkityksillä keskeisiin tietoihin täydennettynä.

Seuraavien kuukausien ja vuosien aikana yksi Suomen historian merkittävin aluehallintouudistus on keskeinen osa meidän kaikkien elämää. Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestellään kokonaan uuden ”maakunnan” hallinnoitavaksi ja palveluja tuottavia tahoja voi olla useita. Samalla kunnan rooli muuttuu voimakkaasti nykyisestä.

 

Hyvin olennaista tässä muutoksessa on muistaa toimia niin, ettei toteuteta muutosta hallinto edellä tai hallinnon ehdoin. Tärkeintä ei ole se, kenellä on valtaa ja vastuuta, vaan se miten palvelut saadaan toimimaan sekä asiakkaan kannalta hyvin että samalla taloudellisesti kestävällä pohjalla Suomen huoltosuhteen kasvaessa tulevaisuudessa.

Siksi olin hyvin hämmentynyt, kun sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta vastaava valtioneuvoston yhteinen alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kuvasi valtioneuvoston valmistelijoiden näkemyksenä Polemiikki-lehteen sitä, miten alueellinen uudistamistyö etenee maakunnissa, Keski-Suomen osalta seuraavasti.

”Sitten on viisi maakuntaa, joissa on paljon osaamista ja resurssejakin, mutta jokin maakunnan, keskuskaupungin tai ympäröivien kuntien seurustelussa hiertää. Menemättä yhtään syvemmälle näissä tilanteissa, alku on ollut jotenkin empivää Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.”

Pöystin haastattelu  (Kokonaisuudessaan haastattelu tämän linkin takana) kuvaa sitä, kuinka ministeriössä - valitettavasti - tehdään sote-uudistusta tuijottaen hallintoa ja pohtien lakipykäliä. Keski-Suomi kun on varmasti ihan kärkijoukossa siinä, miten on oltu pohtimassa hyvissä ajoin sitä tärkeintä asiaa – kansalaisten palveluita tulevaisuudessa. Keski-Suomen koko maakunnan monivuotisen sote-hankkeen kautta on pohdittu, millainen sote-palvelujen tulevaisuus pitäisi olla. Hallintohimmeleitä emme ole rynnänneet piirtämään tai johtajia palkkaamaan uudelle sote-alueelle, se on toki totta. Ja siitähän Pöysti ministeriön ylimpänä valmistelijana meitä käytännössä moitti – ne haukut kannattaa ottaa vastaan.

Keski-Suomi on nimittäin oikeasti esimerkkinä muille, jos tämän uudistuksen tavoitteena on rakentaa Suomeen palveluverkkoa, jossa kansalaisten lähipalvelut huomioidaan. Tai palveluverkkoa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut aidosti integroituvat toisiinsa, eli palveluverkko toimii hyvin yhteen.

Keski-Suomessa on ollut tähän päämäärään meitä ohjaamassa kaksivuotinen laajan asiantuntijaverkoston sote-hanke. Sen keskeisin päämäärä on ollut seuraava: ”Rakennetaan yhdessä Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Etsitään uudenlaista tuotantorakennetta ja toimintamallia, vahvistetaan peruspalveluja ja kehitetään johtamista.” Ja mukana ovat olleet kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat – ja kaikkia alueen palvelutuottajia yhdistyksistä yrityksiin on otettu valmisteluun mukaan – ja niitä kuntalaistilaisuuksia ja henkilöstön kuulemisiakaan ei ole unohdettu.

Jos teitä lukijoita aidosti kiinnostaa se, miltä tulevaisuuden palveluverkosto voisi Keski-Suomessa näyttää, niin voitte käydä tutustumassa Keski-Suomen sote-hankkeen tuottamaan tietoon ja suunnitelmiin täällä Keski-Suomen sote-hankkeen omilla www-sivuilla.

Me kaikki tiedämme, että sote- ja maakuntauudistus muokkaa voimakkaasti kuntia ja maakuntaa sekä palvelujen tuottamista. Tätä mittavaa uudistusta ei saa tehdä hallintohimmelit edellä – niitä ehdimme muokata kyllä mielin määrin ja niitä johtajiakin palkata. Tässä hallintohimmelityössä Keski-Suomessa olemme muuta maata perässä – se myönnettäköön. Alivaltiosihteeri Pöystin moitteet osuivat siis kohteeseensa. Me kuitenkin Keski-Suomessa olemme lähteneet siitä, että sote-palvelujen integraation on toteuduttava ja palvelujen tuottamisen tulevaisuudessa tulee olla valmistelun keskiössä. Siinä työssä me taidamme onneksi olla aika paljonkin monia muita maakuntia edellä ja siksi uskon, että Keski-Suomessa ollaan valmiita vuonna 2019 tuottamaan hyviä sote-palveluja uuden maakunnan kautta.

Olemme siis valmiita, jos nyt valtakunnan päättäjät saavat mittavan sote- ja maakuntauudistuksen vietyä siihen mennessä maaliin. Haasteita saattaa olla, jos pelkkä lakitekstin ruotsinnus lykkää muutamalla viikolla uudistuksen lakipaketin lausuntokierroksen käyntiin saamista – tässä mittavassa uudistuksessa kun on paljon suurempiakin haasteita, kuin Suomen kaksikielisyys.

Ja koska sote- ja maakuntauudistuksessa on vielä monta mutkaa matkassa, niin kunnat eivät saa vielä jäädä edes vain sitä uudistusta odottamaan, vaan niiden on edelleen kehitettävä omia palvelujaan ja niiden järjestämistapoja, koska se on aidointa ja vaikuttavinta soteuudistumistakin.  

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä