Päätin vielä kerran kirjoittaa blogiini Keski-Suomen mittavasta sairaalahankkeesta. Koska olen useissa seminaareissa ja keskusteluissa sosiaalisessa mediassakin esittänyt hankkeen suhteen kriittisiä kommentteja, niin on syytä hiukan laajemmin perustella, miksi ”Uusi sairaala –hanke” on minusta niin pelottavan arvaamaton hanke seurauksiltaan.

Läheskään kaikkea tästä melko uskomattomastikin kuluiltaan paisuneesta hankkeesta en pysty yhteen blogiin mahduttamaan, mutta joitain keskeisiä seikkoja olen tähän koonnut.

 

Hieman historiaa

Aivan ensiksi on todettava se, että kyseinen hanke on ikävässä mielessä loistava esimerkki siitä, kuinka hanke ei ole ollut kenenkään hallussa. Mitä tällä tarkoitan? Liitän tähän blogiini Jorma Teittisen kalvosarjoja vuodelta 2013, jotka ovat yksi keskeinen esimerkki siitä, millaisilla kuluarvioilla ja rationointihyödyillä hanketta Keski-Suomen päättäjille ja kunnille aikoinaan ”myytiin”. Ja myönnän heti, että hankkeeseen on myöhemmin tullut mukaan tietojärjestelmäkulut ja tk-sairaalatiloja. Mutta mikään ei poista sitä, että neljännesmiljardin hankkeesta lähdettiin puheissa liikkeelle – ja nyt lopulta ei puolikaan miljardia euroa tule rahoitukseksi riittämään.

Jorma Teittisen kalvosarja "Uusi sairaala" -hankkeesta

Toinen kalvosarja Teittiseltä

 

Keski-Suomessa hurmaannuttiin siis 2010-luvun alussa Hollannin sairaalamalliin ja nykyistä ”Uusi sairaala” – hanketta alettiin ajaa sisään oikeastaan kustannuksista ja realiteeteista välittämättä. Uskoen, että uudella toimintakonseptilla saavutetaan niin suuria hyötyjä, että suuretkin rakennuskustannukset tulevat katetuksi. Mutta soitellen sotaan ei sinällään lähdetty. Sekin on kerrottava, että pohjatyötä tehtiin huolella ja eri vaihtoehtoja tutkittiin. Aalto yliopistolla teetettiin analyysi eri vaihtoehdoista kustannuksineen. Se tässä taas sitten omana liitteenään, jos haluatte oikein tarkasti perehtyä lähtökohtiin

Aalto yliopiston selvitys

 

Kuvaavaa muuten Aalto-yliopiston selvityksen tasokkuudessa on se, että kustannuksia arkkitehdit eivät kuitenkaan jostain syystä tämän hankkeen kohdalla ole osanneet ollenkaan arvioida. Selkeästi nimittäin edellä olevassa raportissa on aliarvioitu uudisrakennushankkeen kustannuksia – osaamattomuutta/tarkoituksellisuutta vaiko jotain muuta, sitä on vaikea tutkimuksen pohjalta päätellä.

Aikamoisella hehkutuksella käyntiin lähtenyt hanke alkoi muuttua mielenkiintoiseksi, kun hankkeen johdossa ollut Teittinen yhtä äkkiä irtisanoutui

http://yle.fi/uutiset/sairaalahanke_vailla_vetajaa/6930704

Teittisen ilmoitus ”on aika tehdä jotain muuta” on sittemmin asettunut mielenkiintoiseen valoon, kun mies on nykyisin Espoon sairaalan johtava ylilääkäri. Tuossa roolissa nyttemmin kommentoinut sitten muuten aivan oikein käynnissä olevaa sairaanhoitopiirien kilpavarustelua, esimerkiksi jo vuonna 2015 lehtihaastattelussa seuraavasti ”Hän pelkää, että kunnat rakentavat nyt liikaa ja liian isoja sairaaloita, koska ei ole valtakunnallista tahoa, joka katsoisi kokonaisuutta koko Suomen kannalta. – Nyt pitäisi kiireesti löytää joku ohjaksiin. Katse kääntyy sosiaali- ja terveysministeriöön, Teittinen sanoo.”

Tässä kilpavarustelussa mm. Teittisen itsensä käynnistämä Keski-Suomen ”Uusi sairaala” – hanke on muuten kustannuksiltaan ja laajuudeltaan yksi suurimmista, jollei suurin Suomessa, kuten Teittisen kommentin sisältäneestä lehtihaastattelusta ilmenee.

http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/sairaalat-kilpailevat-keskenaan-entista-kovemmin-uusia-tiloja-miljardien-edesta-6236806

Uusi sairaala –hankkeen kohdalla merkillistä on sekin, että Jorma Teittinen ei ole ainoa yhtä äkkiä kuvioista pois karannut keskeinen valmistelija – samalla tavoin yllättäen irtaantui Keski-Suomesta sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, joka nyt Kanta-Hämeessä jatkaa uuden rakentamista. Johtajuutta olisi minusta ollut olla viemässä maaliin erittäin mittava hanke, jonka liikkeelle oli omalla panoksellaan ajamassa. Kaksi keskeisintä hankkeen synnyttäjää katosi kuitenkin maisemista, ennen kuin edes kilpailuttamaan heidän ideaansa päästiin.

http://www.mylab.fi/fi/puheenvuoro/terveydenhuolto_kaipaa_draivia_johtajuuteen/

 

Mutta missä sitten ollaan nyt kulujen suhteen

Mutta mennään jo sitten nykypäivään. ”Uusi sairaala” -hanke samoin kuin sen kustannukset ovat kuitenkin vyöryneet eteenpäin miesvaihdoksista huolimatta. Ja niinpä saimme kuulla tänä keväänä uuden kustannusarvion hankkeelle, joka oli hivenen suurempi, kuin mihin investointipäätöksessä vuoden 2014 lopussa sairaanhoitopiiri oli varautunut. Ja jo se investointipäätös aikoinaan oli melkoisen yllättävä kuluiltaan suhteessa alkuperäisiin arvioihin.

http://aksa.fi/uuden-keskussairaalan-kustannukset-pompsahtivat-nyt-hintalappu-jo-420-miljoonaa/

Lainataan tuosta jutusta, joka linkkinä erikseen vielä seuraava ote:

”Keski-Suomessa tehty päätös on historiallinen. Ensinnäkin kyseessä on maakunnan suurin julkinen investointi ikinä ja tämä päätös on tällä vuosisadalla myös ensimmäinen julkinen päätös, jossa sairaanhoitopiiri tasoinen toimija päättää rakentaa kokonaan uuden sairaalan, iloitsee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen” Yhdyn Kinnuseen siinä, että päätös on historiallinen ja investointi maakunnan suurin julkinen ikinen – mutta iloita en oikein osaa, koska liialliset kulut ovat muista palveluista pois. Ja varmasti muuallakin on tämänkaltaista hanketta mietitty, mutta toistaiseksi muissa maakunnissa on kokonaistaloudellinen arviointi toteutunut mielestäni Keski-Suomea paremmin. Ja mieluusti olen väärässä ja tästä tulee Keski-Suomelle varsinainen menestystarina – itse vain pelkään että käymässä on nyt ennemmin hieman toisin.

Vuonna 2014 ja tuon edellä lainatun lehtijutun aikoihin rakentamiskulut arvioitiin 333 miljoonan suuruisiksi ja ICT-uusimisen ja lääketieteellisten laitteiden kanssa kulujen arvio oli 420 miljoonaa. Nyt hankkeen kilpailutuksen jälkeen kulut ovatkin muuttuneet niin, että rakentamisen kustannukset ovatkin 400 miljoonaa euroa – edellyttäen, että tarjouskilpailun voittaneen SRV:n kanssa saadaan tingittyä selkeästi rakentamisen kuluja. Eli joistain halutuista asioista luopumalla kuluja tuodaan nyt hiukan alaspäin. Ja siten hankkeen kokonaiskustannukset olisivat noin 486 miljoonaa.

http://yle.fi/uutiset/uuden_sairaalan_hinta-arvio_kohonnut_lahes_500_miljoonaan_euroon/8838324

Näissä kuluissa on kuitenkin huomioitava se, että mitä todennäköisimmin rakennuskulujen supistamisessa on haasteensa ja SRV:n tarjous on siis ollut suurempi, kuin mihin nykyinen kokonaiskustannusarvio perustuu. Ja toisaalta vielä isompi asia on se, että tietojärjestelmien uusimiseen on nyt edelleen varattu, kuten 2014 investointipäätöstä tehtäessäkin hieman yli 60 miljoonaa euroa. Kyseinen summa tuskin on lähellekään ICT-investoinnin todellisia kokonaiskuluja. Apotti-hankkeen ja Keski-Suomessa jo tehdyn ICT:n uusimisen valmistelun pohjalta voi maallikkonakin arvioida, että kustannus tulee olemaan yli 100 miljoonaa euroa ja jonkin verrankin yli. Näin ollen ”Uuden sairaalan” kulut tulevat olemaan joka tapauksessa selkeästi yli puoli miljardia – pahimmillaan yli 600 miljoonaa euroa.

Rakennushankkeen tarjouksia en voi tarkemmin blogissani analysoida, koska sairaanhoitopiiri on pitänyt ne ei-julkisina. Tuo menettelykin kuvaa mielestäni sitä, ettei hanke ole oikein projektijohtonsa hallussa. Kun julkinen toimija – kunta tai kuntayhtymä – tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailun pohjalta, niin tarjousasiakirjojen tulisi julkisuuslainsäädännön ja hankintalainsäädännön mukaan tulla julkisiksi (muilta kuin liikesalaisuuksia sisältäviltä osin) tarjoussummista puhumattakaan heti hankintapäätöksen yhteydessä. Nyt sairaanhoitopiiri ei ole julkistanut edes voittaneen SRV:n tarjouksen kokonaissummaa, vaan vain sen tavoitteen, mihin se itse yrittää tarjousta tinkiä luopumalla jostain rakennuksen materiaali/toteutusvaihtoehdoista.

Tämä kaiken kaikkiaan on hyvin outoa hallintoa – ja jotenkin on vaikea ymmärtää logiikkaa, että se ollaan valmiita kertomaan neuvottelujen ollessa kesken, mikä on oma tavoite kuluissa – mutta sitä ei, mikä on toisen neuvotteluosapuolen tarjous, josta lähdetään hintaa alaspäin tinkimään. Jos minä koettaisin kuluja saada alaspäin, niin en minä omia tavoitteitani neuvottelujen vastapuolelle kokonaisuudessaan ensimmäisenä paljastaisi.

 

Ja miksi minä tästä jaksan keskustelua herätellä

Keskeinen viestini vallitsevassa julkisen talouden tilassa on se, että kaavailtu sote-uudistus tai maakuntamalli ei kasvata kansalaisten palveluihin valtion/kunnan/maakunnan yhteisesti käytössa olevaa rahapottia kokonaisuudessaan. Pikemminkin uudistusten avulla pyritään tehostamaan palveluja.

Siksi olen hämmentyneenä seurannut viime aikaista julkista keskustelua Keski-Suomessa ”Uusi sairaala- hankkeen” tiimoilta. Tämä hanke, jonka kustannustaso on kasvamassa hallitsemattomasti ja saattaa olla lopulta selkeästi yli 600 miljoonaa euroa ja joka tapauksessa parhaimmillaankin noin puoli miljardia, etenee tavallaan aitoa kriittistä arvostelua vailla.

Jos me nyt toteutamme erikoissairaanhoitoon mallia, jossa sen kulut ovat selvästi muuta maata isommat, niin muihin sote-palveluihin on meillä tulevaisuudessa todennäköisesti vähemmän rahaa, kuin muualla Suomessa. Eli voi toteutua tilanne, että meillä on Suomen hienoimpia keskussairaaloita Keski-Suomessa, mutta keskitetyimmät ja kauimpana saajistaan olevat päivittäiset hoivapalvelut.

Näin nimittäin käy, jos maakuntamallissa sote-palvelut rahoitetaan valtion kukkarosta mallilla, jossa rahoitukseen vaikuttavat toisaalta väestön määrä ja toisaalta väestön palvelutarve. Se lienee taas se todennäköinen malli, jolla rahoitus järjestetään. Ja jos me tuosta rahoituspotista käytämme Keski-Suomessa muita enemmän rahaa erikoissairaanhoitoon – on meillä muita vähemmän rahaa perusterveydenhoitoon, vanhuspalveluihin, lastensuojeluun jne.

Näin siksi, että tulevien itsehallintoalueiden rahoitus tulee näillä näkymin suoraan siis valtion kukkarosta, niillä ei siis ole omaa verotusoikeutta. Tuleva itsehallintoalue ei myöskään voi DRG-laskutusta tarkistamalla käydä noin vain kuntien kukkarolla, kuten sairaanhoitopiiri nykyään, vaan sote-alueen on tultava toimeen niillä rahoilla, mitä sille laskennallisesti kuuluu. Siksi uhkakuva siitä, että jos Keski-Suomi investoi liikaa erikoissairaanhoitoon, niin se on muusta sote-palveluverkostosta pois, on todellinen.

Ja liikaahan Keski-Suomi investoi erikoissairaanhoitoon näillä hankekuluilla, koska juuri ja juuri kulunsa kattamaan ”Uusi-sairaala” -hanke palvelujen tehostumisen kautta saatiin arvioissa aikoinaan niillä 250 miljoonan kuluilla. Kun hankekulut olivat kasvaneet 420 miljoonaan, niin vielä yritettiin todistella, että niin paljon tulee säästöjä henkilöstökuluista ja muusta tehostumisesta, että hanke itse asiassa tuottaa säästöä. Mutta kun kulut tulevat olemaan sen 600 miljoonaa euroa – tai ainakin yli puoli miljardia, niin tuskin kukaan väittää/uskoo, etteikö se kasvattaisi erikoissairaanhoidon kuluja Keski-Suomessa. Ja kasvattaa muuten huomattavastikin.

Siksi puheet siitä, että eihän kuntien tarvitse olla sellaisista hankkeista huolissaan, jotka siirtyvät valtion maksettaviksi – ja niitäkin puheenvuoroja on ollut – ne puheet tuomitsen oikeastaan pölhöpopulisimiksi. Valtion ja kuntien nykyinen yhteinen kukkaro sote-palveluihin tuskin tulevaisuudessa kasvaa. Se, että rahat siirtyvät osin valtiolta ja osin kunnilta maakunnalle mahdollisessa uudessa hallintoratkaisussa, ei siis muuta Keski-Suomen asukkaiden näkökulmasta huolta rahoituksen riittävyydestä hyviin lähipalveluihin. Siksi kuntien olisi oltava vastuullisia niissä ratkaisuissa, joita nyt tulevaisuuteen tehdään.

Ikävä kyllä piilossa ja näkyvissäkin tehdään erilaista kilpavarustelua tulevaisuuteen. Tämä taas omasta mielestäni luo uhkakuvia sille, kuinka hyvin tuleva maakunta osaa ja pystyy hyvään yhteistyöhön muiden maakuntien kanssa – kuinka tulevaisuudessa oikeasti optimoidaan palveluverkostoa. Jokaisessa keskussairaalassa kun ei tarvitse olla kaikkia spesialisteja, vaan ”kerran elämässä” tarvittavaan leikkaukseen potilas voi matkustaa Hankasalmelta vaikkapa Rovaniemelle. Sen sijaan hammashoito, kotihoito, palveluasuminen, perusterveydenhoito, sosiaalityö – ne olisivat palveluja, joiden toteuttajan tulisi olla siinä ihan naapurissa ja tuttuja sekä turvallisia.

Tässä muuten onkin sellainen olennainen asia, että Keski-Suomeen saatetaan rakentaa nyt myös turhia neliöitä. Vaikka Jyväskylässä sijaitseva keskussairaala onkin yksi laajan päivystyksen 12 sairaalasta tulevaisuudessa, niin enenevästi erityisimpiä erikoissairaanhoidon palveluja tultaneen keskittämään yliopistollisiin keskussairaaloihin tulevaisuudessa.

http://yle.fi/uutiset/analyysi_erikoissairaanhoito_keskittyy_ja_se_on_hyva_uutinen_seka_potilaalle_etta_valtion_kassalle/8889979

Mutta ennen kaikkea jokaisen keskeisessä asemassa olevan viranhaltijan ja luottamushenkilön tulisi ymmärtää se, että julkisen talouden kukkaro on yksi yhteinen. Jos sote-palvelut haukkaavat siitä nykyistä isomman osuuden – leikataan sitten koulutuksesta ja infran ylläpidosta esimerkiksi. Näin siksi, että eiköhän kokonaisverotuksen taso Suomessa ala olla aika lailla maksimissaan. Ja kun väestön ikääntyminen joka tapauksessa kasvattaa noiden sote-menojen osuutta, niin perusopetuksen ja tiestön määrärahat tai tutkimuksen ja päivähoidon eivät hirmuisen ruusuisilta näytä. Ja kuten aiemmin jo kirjoitin, jos sote-palveluissa erikoissairaanhoidon kulut kasvavat, on kasvu muista sote-palveluista pois.

Siksi en kestä kuulla lauseita, kuten ”eihän kuntien tarvitse olla huolissaan asioista, jotka siirtyvät valtion rahoitettaviksi”.

 

 

No onko minulla esittää vaihtoehtoja

Vähissähän ne nyt jo tässä tilanteessa ovat. Jälkiviisas en kuitenkaan ole. Hankasalmen kunta ja itse kunnanjohtajana olemme pyrkineet koko hankkeen ajan tuomaan esille vaihtoehtoja. Alun perin esitimme aivan uuden rakentamisen vaihtoehdoksi sitä, että painavammin olisi vielä tutkittu silloin hankkeen alkuvaiheessa nykyisen sairaalan kunnossa olevien ja osin uusienkin tilojen hyödyntämistä osana uutta sairaalaa. Se ei saanut kannatusta – osin siksi, että 250 miljoonan kustannusarviolla myytiin uudishanke läpi päättäjien mielissä. Jos silloin olisi laajemmin oivallettu, etteivät kulut jää tuohon, lopputulos olisi voinut olla toinen.

Nyt hanke on jo niin pitkällä ja vaihtoehtoja ei ole valmisteltu, että vaikea sitä on jarruttaa tai muuksi muuttaa. Tosin omassa mielessäni päivä päivältä vahvemmin vahvistuu ajatus, että olisiko sittenkin otettava aikalisä. Hankasalmen kunta – saati kunnanjohtaja - ei kuitenkaan yksinään hanketta voi pysäyttää,

Mutta jos jotain hanke on minulle opettanut, niin sen, että sote- ja itsehallintovalmistelu muilta osin tulee nyt pitää vahvasti kuntien ohjauksessa. Kunnissa on kokonaisvaltainen tieto ja näkemys koko palveluverkostosta. Ja kyky ottaa kokonaistalous huomioon. Maakunnalliset toimijat nykyisellään eivät valmisteluillaan taas ole vakuuttaneet. Keski-Suomen liitto kunnostautui jo aiemmin ”Laajakaista kaikille”- hankkeen Kuuskaista-mallillaan, jonka laskuja osa Keski-Suomen kunnista maksaa vielä pitkään. Sairaanhoitopiiri taas on onnistunut luomaan meille loppujen lopuksi sellaisen sairaalamallin, johon meillä ei olisi varaa, mutta jolle meillä ei enää ole vaihtoehtoja.

Nykyiset maakunnalliset toimijat eivät ole itse vastuussa taloudellisesti ratkaisuistaan, vaan hintalappu tulee niiden isännille, eli kunnille. Häntä ei liiaksi saisi heiluttaa koiraa – mutta niin se on nyt esimerkiksi sairaalahankkeessa heiluttamassa.


Ja tässä vielä lopuksi sairaanhoitopiirin omat sivut sairaalahankkeestaan - jotta voitte tutustua niihinkin. Ja ne tuovat vastapainoa omille näkemyksilleni tässä edellä.

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_hanke

Toivottavasti keskustelua syntyy tähän alas blogiini, sen vuoksi tämä kirjoitus on laadittu. Asiakokonaisuus ei ole mustavalkoinen. Kaikessa en välttämättä itse ole oikeassa. Mutta avoimesti omia näkemyksiäni nyt laajemmin esille toin ja niiden takana seison, kunnes ne vääriksi osoitetaan.

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä