Håkan Nesser: Elävät ja kuolleet Winsfordissa (Tammi 2018)

Englantilainen nummi tarjoaa puitteet rikokselle ja surulle Håkan Nesserin kesällä ilmestyneessä romaanissa Elävät ja kuolleet Winsfordissa, joka oli syyskuun lainatuin kirja Hankasalmen kirjastossa.

Dekkaristina tunnettu Håkan Nesser on viime vuosina kirjoittanut niin sanottua kaupunkisarjaa, joka on nyt edennyt kolmanteen osaansa. Suurkaupunkien sykkeestä on siirrytty Englannin maaseudulle, Somersetin alueelle Winsfordin maalaiskylään. Keski-ikäinen, ruotsalainen nainen vuokraa kylästä pienen mökin, ja hänet otetaankin yhteisössä lämpimästi vastaan.

Uusille naapureilleen kirjailijaksi esittäytyvä Maria on oikeasti tv-toimittaja, joka on lähtenyt matkaan Ruotsista alun perin miehensä Martinin kanssa. Myös aviomies on julkisuuden henkilö: arvostettu kirjallisuuden professori ja puhuja. Mies joutuu syytteeseen nuoren naisen raiskauksesta epäiltynä, ja skandaalin kolhima aviopari päättää lähteä kohua pakoon. Englantiin Maria saapuu kuitenkin yksin.

Kun juoni alkaa keriytyä auki, valotetaan myös Marian omaan elämään liittyviä kärsimyksiä. Hän on joutunut jo varhain luopumaan liian monesta läheisestään. Maria on työntänyt painostavat surun tunteet taka-alalle, mutta koska ne ovat jääneet käsittelemättä, ne ovat jatkuvasti läsnä. Suhde omaan tyttäreen on mutkikas ja luottamus puolisoon horjuu. Niinpä uusi alku Englannissa on Marialle tervetullut ja voimaannuttava käänne, mutta hän tiedostaa, että menneisyyden haamut ja kielteiset tunteet on kohdattava, ennen kuin elämän toinen kierros voi oikeasti alkaa.

Yllättävät käänteet ja loppua kohden tihenevä jännitys haastavat lukijan pohtimaan tarinan kulkua ja sitä, millainen kuvio irrallisista juonenpätkistä lopulta koostuu. Mihin Marian aviomies on joutunut? Ovatko syytteet häntä kohtaan tekaistuja vai tosia? Miten miehen nuoruuden aikaiset päiväkirjamerkinnät voivat selittää kaikkea tapahtunutta? Onko nummien raukeassa yksinäisyydessä jotain pahaenteistä?

Elävät ja kuolleet Winsfordissa on paitsi taitavasti rakennettu dekkari, myös harkittua psykologista pohdintaa. Kirjailija kuvaa oivalla tavalla ihmismielen liikkeet ja sulauttaa ne ympäröivään luontoon. Kirjan kieli on raikasta ja se on tavoitettu käännöksessä hienosti. Englantilaisen maaseudun ystäville teos tarjoaa myös paljon hurmaavia yksityiskohtia luontokuvauksen muodossa ja piipahduksina kyläpubeihin.

 

elävät ja kuolleet

 

Aikuisten kertomakirjallisuus

  1. Håkan Nesser: Elävät ja kuolleet Winsfordissa
  2. Enni Mustonen: Taiteilijan vaimo
  3. Jarkko Sipilä: Häikäilemätön
  4. Sophie Kinsella: Yllätä minut
  5. Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa

Aikuisten tietokirjallisuus

  1. Miika Viljakainen: Helvetinkone ja 49 muuta suomalaista rikosta
  2. Marja Ruuti: Maksa kuntoon: ehkäise ja hoida rasvamaksa ruokavaliolla
  3. Ulla Koskinen: Suomessa selviytymisen historiaa: kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun
  4. Markku T. Hyyppä: Ikääntyvän muistikirja
  5. Steven Lee Myers: Uusi tsaari: Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä

 

 

Minna Lindgren: Vihainen leski

Seitsemänkymppinen Ulla-Riitta on uuden tilanteen edessä, kun elämässä ei olekaan yhtäkkiä enää ketään huollettavaa. Vastuuvapaudesta ja sen mukanaan tuomista ristiriidoista kerrotaan Minna Lindgrenin kirjassa Vihainen leski, joka oli elokuun lainatuin kirja Hankasalmen kirjastossa.

Eläkkeellä oleva Ulla-Riitta on ammatiltaan hammaslääkäri, joka on hoitanut työelämänsä ja perheensä mallikkaasti. Ulliksen tähänastinen elämänkaari on ulkopuolisen silmin kuin käsikirjoituksen mukaan edennyt: hieno ura, onnelliset ja menestyvät lapset, tyylikäs rivitalokoti Espoossa. Aviomiehen alkoholismi on kuitenkin jo pitkään heittänyt varjonsa yhteiselämään. Lisäksi Ullis toimi yli kymmenen vuotta miehensä kokopäiväisenä omaishoitajana tämän saatua aivoinfarktin.Kun mies menehtyy, siintää Ulliksen edessä yhtäkkiä täydellinen vapaus. Vihdoinkin aikaa vain itselle, ja voisi kuluttaa päivänsä aivan miten huvittaa. Ullis alkaakin ottaa kaiken irti uudesta elämänvaiheestaan. Hän löytää jälleen yhteyden vanhoihin ystävättäriinsä Pikeen ja Helluun. Yhdessä kolmikko koluaa läpi ikäihmisten diskot ja kaikki senioreille suunnatut harrastusmahdollisuudet: vanhemmallakin iällä voidaan ja halutaan pitää hauskaa.

Ulliksen lapsille isän kuolema tietää myös elämänmuutosta. Heidän silmissään äiti jää yksin ja turvattomaksi, eikä pärjää ilman ympärivuorokautista valvontaa. Äidin uusi elämäntyyli herättää myös epäilyksiä: etteivät vain seniiliyden ensimmäiset oireet alkaisi näkyä? Kuten arvata saattaa, Ullis ei kuuntele mielellään lastensa holhoavia kannanottoja. Pintaan nousevat katkerat muistot omaishoitajan rankasta arjesta ja siitä, miten Ullis on antanut kaikkensa perheensä eteen. Ulliksen mielestä ei ole liikaa vaadittu, että hän saisi kerrankin päättää itse omista asioistaan ja ajankäytöstään.

Minna Lindgren kuvasi ikäihmisten asioita jo aiemmassa Ehtoolehto-sarjassaan. Sarjasta tuttu humoristinen tyyli jatkuu Vihainen leski -kirjassa: kuvaukset vaikkapa kuplajuoman kiihdyttämästä senioridiskosta ovat varsin hersyviä. Romaani sisältää kuitenkin tummiakin vivahteita, jotka tulevat esille Ulliksen päänsisäisissä mietelmissä. Ne ovat vihan ja katkeruuden sävyttämiä puheenvuoroja omaishoitajuudesta ja vanhusten oikeuksista sekä suhteesta omiin aikuisiin lapsiin.

Lindgrenin kirjat ovat tarpeellinen kurkistus vanhenevan polven maailmaan. Kirjailijan pointti tuntuu olevan se, että vanhuus voi olla luopumista muttei luovuttamista. Ja että elämästä pitää yrittää tehdä mahdollisimman onnellista ja elämisen arvoista nyt heti eikä sitten kun.

vihainen leski

 

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Minna Lindgren: Vihainen leski

2. Kristiina Vuori: Elinan surma

3. Raija Oranen: Marsalkan ruusu

4. Leif G.W. Persson: Vallanpitäjät

5. Joni Skiftesvik: Finlandia City

 

Aikuisten tietokirjallisuus

1. Annina Holmberg: Yksi talvi, kaksi kesää: äitiä ja ystävää tuonilmaisiin saattamassa

2. Kaino E. Salminen: Ei askeltakaan taaksepäin: polkupyöräjääkärit Suomussalmen taisteluissa

3. Hannimari Heino: Puutarhakirjeitä

4. Esa Seppänen: Kannaksen rautainen ihme: aikamatkalla Unto Seppäsen kanssa

5. Antti Tuisku: Antti Tapani

 

Seppo Jokinen: Lyödyn laki

 

Tamperelainen komisario Sakari Koskinen joutuu merkillisen tapahtumasarjan eteen Seppo Jokisen uusimmassa romaanissa Lyödyn laki, joka oli heinäkuun lainatuin kirja Hankasalmen kirjastossa.

Raju tulipalo, tunnetun kirurgin katoaminen, pahoinpitely syrjäisellä metsäautotiellä ja vielä raviohjastajan mystinen kuolemantapaus. Päällisin puolin katsottuna tapahtumilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jokin oudoissa rikoksissa kiinnittää kuitenkin komisario Koskisen ja tämän yksikön huomion Tampereen rikospoliisissa. Vaikka nimettömät vihjeet tarjoavat poliiseille apua tapahtumien alkulähteen selvittelyssä, on pääpaino kuitenkin perinteisessä poliisityössä. Syyt rikoksiin juontavat nimittäin juurensa kauas menneisyyteen. Tällä kertaa vastassa onkin todella häijy tyyppi, jonka julmuus tulee esille erityisesti henkisellä puolella.

Komisario Koskisen hahmolle ominaista on se, että hänelle työ ei ole ainut hengissäpitävä voima, kuten monille muille dekkarisarjojen poliiseille. Niinpä kirjoissa päästään osalliseksi myös Koskisen yksityiselämästä. Suhde työtoveri Ulla Lundelinin kanssa on johtanut avoliittoon, ja yhteisen kodin tarjoava vanha omakotitalo kaipaa kunnostusta. Entinen vaimo pyörii vielä mukana kuvioissa, mutta kaiken kaikkiaan kotielämä näyttää varsin seesteiseltä. Hauska sivujuonne on erään rikosyksikön naispoliisin kirjoittama dekkari, josta työtoverit yrittävät tunnistaa itseään.

Rikolliset ovat kirjassa armottomia, mutta lukijan ei tarvitse pelätä verilöylyä: Jokisen tapa kirjoittaa on tässäkin romaanissa hillitty. Teot puhuvat puolestaan eikä niiden julmuutta tarvitse korostaa. Vaikka kirja jatkaakin Koskisesta kertovaa dekkarisarjaa Jokiselle tuttuun tyyliin, se ei toista itseään, kuten joskus pitkien sarjojen myötä käy. Päin vastoin: Lyödyn laki tuntuu nousevan sarjan teoksista kärkeen tuoreudessaan. Sakari Koskisen näkökulma on reilun miehinen, mutta hänestä löytyy herkempikin puoli, mikä tekee kirjan teemoista inhimillisiä ja helposti samaistuttavia. Kirja-alan auktoriteettien useasti palkitsema kirjailija Seppo Jokinen nauttii ansaitusti myös lukijoiden suosiota eikä petä odotuksia tälläkään kertaa.

 

ly dynlaki page1

 

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Seppo Jokinen: Lyödyn laki

2. Kirsi Pehkonen: Jylhäsalmella salamoi

3. Rosie Walsh: Hän lupasi soittaa

4. Libby Page: Pinnalla pysymisen taito

5. Jukka Viikilä: Suomalainen vuosi

 

Aikuisten tietokirjallisuus

1. Irene Kristeri: Näe minut: vanhemmuus ja lapsen kohtaaminen

2. Olivia Kiwanuka: Vaeltajan lääkintäopas

3. Petter Bergström: Kodin uusi mehukirja

4. Sirpa Kähkönen: Hugo 1918

5. Riku Kauhanen: Väärin haudattu sotamies: kummitustarinoita Suomen taistelukentiltä

 

 

 taiteilijan vaimo

 

AIKUISTEN KERTOMAKIRJALLISUUS

1. Enni Mustonen: Taiteilijan vaimo

2. Anna-Leena Härkönen: Ihan ystävänä sanon

3. Anna Jansson: Anopit ilman rajoja

4. Kirsi Pehkonen: Jylhäsalmella salamoi

5. Seppo Jokinen: Lyödyn laki

 

AIKUISTEN TIETOKIRJALLISUUS

1. Virpi Miettinen: Tuhma prinsessa: selviytymistarina

2. Ilona Pietiläinen: Sekaisin kesästä: ihanimmat ideat kotiin ja puutarhaan

3. Leena Honkavaara: Äiti aallokossa: kun vauvan mukana tulikin masennus

4. Hannimari Heino: Puutarhakirjeitä

5. Eero Marttinen: Hiljaisen hymyn mies: Veikko Huovisen elämä

 

 

Eeva Vuorenpää: Kaksi rantaa

Miltä näyttää pieni pohjoinen kotimaa valtameren toiselta puolen? Amerikansuomalaisten elämää käsitellään Eeva Vuorenpään kirjassa Kaksi rantaa (Minerva 2018), joka oli Hankasalmen kirjaston lainatuin romaani huhtikuussa.

Kaksi rantaa on yhtä kuin maalaistyttö Hannan tarina. Hanna sisaruksineen ja vanhempineen asuu pienellä Peuranmäen maatilalla Suomen sydämessä. Eletään 1920-lukua. Perheessä on jo ennestään kahdeksan lasta, ja äiti menehtyy yhdeksännen lapsen syntyessä. Pienokaisellekin suodaan vain muutama päivä elämää. Murheen murtama perhe yrittää ponnistella eteenpäin surusta huolimatta. 17-vuotias Hanna ilmoittaa surusanoman kirjeitse enolleen, joka asuu Yhdysvalloissa.

Enon vastauskirje yllättää koko perheen täydellisesti. Eno pyytää Hannaa luokseen New Yorkiin tarjoten sisarentyttärelleen uuden alun laivalippuineen. Hannan kotikylältä on lähdössä muitakin nuoria Amerikan-aallossa muuttoliikkeen houkuttelemana: niinpä pakkaa Hannakin matkalaukkunsa ja hyppää rohkein mielin tuntemattomaan.

Miljoonakaupungin kiivas syke ja elämänmeno kiehtovat Hannaa, mutta ovat samalla melkoinen kulttuurishokki. Suomalaisyhteisö ottaa Hannan onneksi nopeasti siipiensä suojaan. Työtäkin löytyy riuskaotteiselle naisihmiselle hotellin keittiöstä, ja pian Hanna on jo sisäkkönä miljonääri Hoffmanin luksuskodissa.

Vaikka muutto mantereelta toiselle näyttää sujuvan ongelmitta, tuntee Hanna kuitenkin itsensä sydämeltään suomalaiseksi, ja kaipuu kotitilalle ja luontoon nostaa päätään ajoittain voimakkaasti. Suomalaisyhteisön tuki osoittautuu tärkeäksi, kun oma perhe on kaukana ja ainoa yhteydenpitokeino on kirjeenvaihto. Nuori ihminen kohtaa tietenkin myös rakkauden – ja pettymyksen.

Eeva Vuorenpää tunnetaan kirjojensa ohessa dokumenttielokuvistaan. Vuorenpään tausta näkyy Kaksi rantaa –romaanissakin tarkkana ajankuvauksena ja yksityiskohtien tuntemuksena: Hannan tarinaa elävöittävät todelliset historian tapahtumat. Hyvin kuvattu amerikansuomalaisuus lisää kirjan kiinnostavuutta: useilla lukijoilla on yhtymäkohtia aiheeseen esimerkiksi omien sukulaisten kautta. Kaksi rantaa –kirja on saanut lukijat tarttumaan uudelleen myös Vuorenpään aiempiin teoksiin, kuten kartanomiljööseen sijoittuvaan Kotkansilmä-sarjaan.

 

 

kaksi rantaa etukansi 240ppi

 

 

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Eeva Vuorenpää: Kaksi rantaa

2. Enni Mustonen: Taiteilijan vaimo

3. Minna Lindgren: Vihainen leski

4. Anneli Suusaari: Ei sinne yllä myrskysää

5. Juha Hurme: Niemi

 

Aikuisten tietokirjallisuus

1. Esa Seppänen: Kannaksen rautainen ihme

2. Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit

3. Dick Forsman: Petolinnut Suomen luonnossa

4. Eliisa Kuusela: Leipävallankumous: hapanjuuren paluu

5. Miia Kontro: Portilla: suomalaisia kuolemanrajakokemuksia

 

 

Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin

Pienen maalaiskylän puskaradiot alkavat toden teolla surista, kun paikkakunnalle saapuu uusi kyläkoulun johtaja. Tuoreen koulunjohtajan kelpoisuutta arvuutellaan Anneli Kivelän teoksessa Katajamäellä kaikki hyvin, joka oli maaliskuun luetuin kirja Hankasalmen kirjastossa.

Katajamäen väki luopui haikein mielin edellisestä kyläkoulun johtajaopettaja Henri Laaksosta, jota pidettiin arvossa jämäkkyytensä ja hyvien johtajaominaisuuksiensa vuoksi. Järkytys onkin melkoinen, kun johtajaopettajan tehtävän ottaa hoitaakseen viehättävä nuori blondi Hanne. Kylällä yritetään olla tuomitsematta kirjaa kansien perusteella, mutta epäilykset heräävät siitä huolimatta: riittävätkö siron nuoren neidin voimavarat luotsaamaan koulua ja sen oppilaita eteenpäin? Johtajaopettajan odotetaan antavan oman panoksensa myös kylätoimikunnan ja sitä kautta koko kyläyhteisön elämänpiiriin.

Vaikka muutto maalle tuo Hannen aikaisempaan kiireiseen kaupunkielämään toivottua hidastusta, on ympäristön totaalinen muutos hänelle kuitenkin jonkinasteinen kulttuurishokki. Kyläläisten ääneen lausumattomat odotukset eivät tee Hannen sopeutumisesta yhtään helpompaa.

Ripauksen romantiikkaa kirjan teemaan tuo mystinen remonttimies Rene. Hiljainen mutta raamikas mies remontoi vanhaa maatilaa uudenaikaiseksi asunnoksi. Hanne pääsee seuraamaan läheltä talon ulkoasu-uudistusta ja ihastuu sympaattiseen, hyvää mieltä henkivään rakennukseen. Kenties jokin muukin taloon liittyvä seikka herättää hänessä tunteita?

Anneli Kivelän Katajamäki-sarja on jo alusta lähtien löytänyt lukijansa, ja sarjaan ilmestyvät kirjat ovatkin lajissaan kirjaston kysytyimpiä teoksia. Katajamäki kirjojen tapahtumapaikkana voi useissa kohdin vertautua vaikkapa Hankasalmeen. Kotimainen, maalaiselämää iloineen ja suruineen käsittelevä kirjallisuus on monien sydäntä lähellä. Katajamäki-kirjat ovat välitöntä luettavaa, mutta tarjoavat pohdittavaksi aina myös kipeämpiä teemoja, kuten yksinäisyyttä tai luopumista itselle tärkeistä asioista tai henkilöistä.

 

katajamäellä kaikki hyvin

 

 

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Kivelä, Anneli: Katajamäellä kaikki hyvin

2. Härkönen, Anna-Leena: Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia

3. Läckberg, Camilla: Perillinen

4. Nykänen, Harri: Sovitus

5. Brown, Dan: Alku

 

Aikuisten tietokirjallisuus

1. Mäkelä, Hannu: Krimiturkkinen karhu: Venäjää kotikäyttöön

2. Ylönen, Hannu: Myyrän salainen elämä: Suomen yleisimmän nisäkkään jäljillä

3. Jokisipilä, Markku: Hitlerin kopla: 20 natsi-Saksan johtajaa

4. Ohtonen, Kimmo: Metsäkansan tarina

5. Schatz, Roman: Asevelipuolet: se pieni ero suomalaisten ja saksalaisten välillä

 

Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu (Tammi, 2017)

Poliisi Maria Kallio joutuu kohtaamaan vastenmielisiä rikoksia Leena Lehtolaisen romaanissa Viattomuuden loppu, joka on Hankasalmen kirjaston helmikuun lainatuin kirja.

Maria Kallio työskentelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten osaston johtajana. Kallion työryhmä saa selvitettäväkseen murhan, jonka uhri on aiemmin tuomittu lasten hyväksikäyttäjänä. Teot ovat tapahtuneet hammashoitajana työskennelleen naisen hammastarkastusten yhteydessä, ja uhrit ovat olleet teini-ikäisiä poikia. Nainen murhataan samana päivänä, jona hän vapautuu vankilasta suoritettuaan rangaistuksensa.

Tällä kertaa murhan motiivi näyttäisi olevan ilmeinen: joku hyväksikäyttäjän uhreista tai näiden omaisista on halunnut kostaa. Niinpä mahdollisia epäiltyjä onkin yhtäkkiä lukuisa joukko. Kun Maria Kallio työtovereineen ryhtyy käymään läpi vanhoja hyväksikäyttötapauksia, hän repii tahtomattaankin kipeitä haavoja auki. Tapaus liippaa läheltä myös siksi, että murhatun naisen uhrit ovat samanikäisiä kuin Marian oma poika.

Tutkimusryhmälle juttu on haasteellinen myös henkisesti. Selvittääkseen, kuka murhan on tehnyt, heidän pitää oppia tuntemaan myös uhri ja tämän sairaalloiset taipumukset. Oikeamielisimmätkin poliisit joutuvat todella taistelemaan säilyttääkseen loogisuutensa ja häivyttääkseen uhrin taustan ajatuksistaan: murha on murha riippumatta siitä, kuka uhri on.

Syksyllä ilmestynyt kirja on 14. osa Lehtolaisen Maria Kallio -sarjassa. Lehtolainen vakiinnutti jo sarjan alussa paikkansa lukijoiden sydämissä, ja vanhemmatkin Lehtolaisen kirjat kiertävät kirjastoissa edelleen ahkerasti. Kirjailija on sarjan edetessä paljastanut aina jotakin uutta Maria Kalliosta henkilönä. Vaikka dekkareita ovatkin, kirjat piipahtavat aina myös arkisissa tilanteissa Maria Kallion elämässä. Osalle lukijoista kirjat tarjoavat rikosmysteerin lisäksi mahdollisuuden kurkistaa, mitä Marian perheelle ja ystäville sekä työtovereille kuuluu.

 

viattomuuden loppu

 

 

AIKUISTEN KERTOMAKIRJALLISUUS

1. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu

2. Tuija Lehtinen: Sumulaakson kartano

3. Eeva Vuorenpää: Kaksi rantaa

4. Antti Tuuri: Tammikuu 18: kertomus

5. Hanna Ryti: Syli

 

AIKUISTEN TIETOKIRJALLISUUS

1. Tommi Kovanen: Kuolemanlaakso

2. Petri Sarjanen: Sinä olet Rokka

3. Tuomas Marjamäki: Spede, nimittäin

4. Keir Radnedge: Suuri jalkapallokirja

5. Pirkko Vekkeli: Sylvi Salonen: Viimeinen diiva

 

 

 

Ilkka Remes: Vapauden risti, WSOY 2017

Vauhdikkaita juonenkäänteitä ja poliittista spekulointia piisaa Ilkka Remeksen syksyn uutudessa Vapauden risti, joka oli tammikuussa Hankasalmen kirjaston luetuin kirja.

Vapauden risti on Remeksen Horna-sarjan itsenäinen päätösosa. Kirjassa sata vuotta täyttävä Suomi on ristiriitojen repimä maa. Venäjä on sähköverkkoon kohdistuneen hyökkäyksen avulla saanut vallattua itselleen tukikohtia Suomen kamaralta. Poliitikot päättävät viime tingassa pyrkiä Natoon ja turvautuvat siirtymävaiheessa Yhdysvaltojen sotilaalliseen apuun.

Venäjä ei suinkaan käy aseistettuun vastaiskuun vaan vyöryttää itärajan yli kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita – ja seuraa sivusta, miten Suomi alkaa sortua sisäisten konfliktien vuoksi. Poliitikot selittelevät asioita parhain päin vaikka järjestelmä on todellisissa vaikeuksissa. Lehdistö yrittää tasoittaa tilannetta mutta murentaa samalla omaa uskottavuuttaan kansalaisten silmissä. Sosiaalisessa mediassa liikkuvat väärät uutiset ovat omiaan kärjistämään tapahtumia Venäjän eduksi. Juuri kun näyttää siltä, että Venäjä taivuttaa Suomen jälleen alaisekseen, pieni iskuryhmä Suomesta kääntää asetelman päälaelleen. Iskuryhmän kärjessä on aikaisemmista romaaneista tuttu Lari Vuori. Oman lusikkansa soppaan iskevät vielä Israelin tiedustelupalvelu ja CIA.

Ilkka Remes on yksi Suomen nykykirjailijoiden kärkinimistä. Vankka lukijakunta arvostanee ainakin hyvää taustatyötä sekä monipuolista poliittista ja yhteiskunnallista tietämystä, mikä näkyy kirjoissa uskottavana juonenkuljetuksena. Trillereiden tempo on nopea. Asioita tapahtuu koko ajan päätähuimaavalla vauhdilla, eikä lukijalle tarjoudu liikaa suvantovaiheita – koukuttava tarina ei päästä otteestaan.

 

remes

 

AIKUISTEN KERTOMAKIRJALLISUUS

  1. Ilkka Remes: Vapauden risti
  2. Peter Franzén: Särkyneen pyörän karjatila
  3. Timo Sandberg: Himon varjo
  4. Christian Rönnbacka: Tuonen korppi
  5. Geir Tangen: Maestro

 AIKUISTEN TIETOKIRJALLISUUS

  1. Timo Vihavainen: Varjo Suomen yllä: Stalinin salaiset kansiot
  2. Helena Pilke: Propagandaa Itä-Karjalaan: heimokansan Suomalaistajat 1941-1944
  3. Seppo Porvali: Suomen presidentit
  4. Sacha Batthyany: Hitlerin pitkä varjo: rikos keväällä 1945 ja sukuni tarina
  5. Tommi Kovanen: Kuolemanlaakso

Westö, Kjell: Rikinkeltainen taivas, Otava, 2017.

Kjell Westö kuljettaa lukijaa kolmen sukupolven vaiheissa syksyllä ilmestyneessä romaanissaan Rikinkeltainen taivas (Den svavelgula himlen), joka oli Hankasalmen kirjaston joulukuun luetuin kirja. Romaanin alussa nimettömäksi jäävä minäkertoja ryhtyy kirjoittamaan kirjaa. Kirjan syntyessä lukijalle paljastuu pala palalta kertojan tarina alkaen lapsuuden ja nuoruuden ajasta, joka vahvoine kokemuksineen määrittelee paljolti myös kertojan aikuisikää ja alkavaa vanhuutta.

Kertoja eli suomenruotsalainen mies, aikuisena historianopettaja ja kirjailija, viettää alakouluikäisenä kesiään merenrannalla vaatimattomassa torpassa, jonka lähistöllä sijaitsee myös vauraan Rabellin suvun ylellinen huvila. Kertoja ystävystyy Rabellin samanikäisen pojan Axelin ja tämän pikkusiskon Stellan kanssa. Kesä on yhtä kuin aurinko, meri ja kaikenlaiset seikkailut joita kaksi kujeiluiässä olevaa poikasta kulloinkin keksivät. Läheisestä ystävyydestä huolimatta asetelma on varsinkin kertojan näkökulmasta kuitenkin aina hierarkkinen: yläluokkainen Axel on askeleen edellä, suunnannäyttäjänä ja esikuvana keskiluokkaiselle ikätoverilleen.

Murrosikään tultaessa kertoja rakastuu väistämättä Axelin pikkusiskoon Stellaan, joka henkilönä on tavallaan tuttu jo Westön aiempien romaanien naiskuvista: vahva ja itsenäinen - ehkä myös itsekeskeinen - nainen. Stella saa miehet rakastumaan itseensä vaikka ei itse ota näiden tunteita vakavasti. Kertoja elää Stellan kanssa intohimoisen rakkaussuhteen, mutta omakseen hän ei tätä koskaan saa, vaikkakin syvä ystävyys säilyy läpi elämän.

Kirjansa myötä kertoja tulee käsitelleeksi asioita, joita ei aiemmin ole voinut kohdata. Tunteita, joista puhuminen on ollut vaikeaa, jopa häpeällistä. Kertojaa, kuten muitakaan romaanin henkilöitä, ei kuvata yksinomaan myönteisenä tai mukavana, vaan hän omaa myös piirteitä, joita voidaan pitää jopa epämiellyttävinä. Epätäydellisyydessään henkilöt ovatkin hyvin inhimillisiä.

Kjell Westölle ominaisia piirteitä romaanissa ovat ainakin Helsinki miljöönä, vahva ajankuvaus ja luokkaerot. Westön kirjojen julkaisuväli on aina useampi vuosi, mikä tulee esille Rikinkeltaisessa taivaassakin tiiviinä henkilöiden ja tapahtumien kudelmana. Kun kirjailija on todella paneutunut aiheeseensa, on lukukokemus täyteläinen./KY

rikinkeltainen taivas
 

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

2. Anna-Leena Härkönen: Valomerkki

3. Enni Mustonen: Ruokarouvan tytär

4. Dan Brown: Alku

5. Heidi Köngäs: Sandra

Aikuisten tietokirjallisuus

1. Liisa Seppänen: Aika velikulta : Hannes Hynösen pitkä taival 1913-2015

2. Jussi Jalonen: Summan tarina : talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia

3. Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia

4. Wladimir Kaminer: Venäläiset naapurini : kertomuksia porraskäytävästä

5. Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta



Utrio, Kaari: Hupsu rakkaus, 2017, Amanita : Bookwell Digital

Kaari Utrion mittavaa tuotantoa jatkaa romaani Hupsu rakkaus, joka oli Hankasalmen kirjaston marraskuun luetuin kirja.Tarinan alkaessa nuori leskinainen Hedda on irtisanoutunut kotiopettajattaren toimestaan ja matkaa Helsinkiin serkkunsa Noran luo. Serkku on pyytänyt Heddaa seuraneidikseen. Ajatus asumisesta varakkaan perheen piirissä kiehtoo Heddaa ja tuo kaivattua uutta suuntaa elämälle. Hedda haaveilee eloisasta kaupunkiympäristöstä teattereineen, tanssiaisineen ja kutsuineen. Tilanne muuttuu kuitenkin pian, sillä serkun isä kuolee ja koko perhe Hedda muassaan joutuu muuttamaan pois Helsingistä, pieneen Angereen maalaiskylään Kymenlaaksoon.Vaikka Heddan haaveet vilkkaasta seuraelämästä eivät toteutuneet, hän ei ehdi jäädä surkuttelemaan osaansa, sillä perheen vaikea tilanne vaatii viisaan leskirouvan neuvokkuutta. Heddan omassa elämässään kohtaamat vaikeudet ovat koulineet häntä ja antaneet näkemystä, johon suojattua seurapiirielämää eläneet sukulaisetkin voivat tukeutua.

Vaikka naisen asema 1800-luvun Suomessa ei ollut vielä mainittava, Hedda kohtaa yhteiskunnalliset haasteet pystypäin ja kohottaa omalla esimerkillään muidenkin naisten itsetuntoa. Tarinan edetessä rakkauden vaikutus ulottaa otteensa Heddaan, joka itsekin pitää itseään järkevänä ja jalat maassa seisovana naisena. Lemmen puristuksessa vain saattaa neuvokkainkin ihminen joutua pois tolaltaan, mihin kirjan nimi Hupsu rakkaus viitannee.

Kaari Utrio yhdistelee romaaneissaan historiaa, suuria tunteita ja viihdettä. Kirjailijan vankka historian tuntemus luo teoksiin aidon tunnelman. Hupsussa rakkaudessa yksi menneen ajan teema on 1800-luvun hurmos-uskonnolliset liikkeet. Sinne tänne ripotellut, aikakauteen liittyvät tarkennukset vaikkapa sisustuksesta tai vaatetuksesta ovat omiaan imaisemaan lukijan keskelle 1800-luvun alun kaupunkielämää tai maalaismaisemaa. Kun Kaari Utriosta puhutaan, nousee teoksesta esiin tietysti myös nainen - tässä tapauksessa Hedda - monivivahteisena henkilönä, johon on helppo samaistua ja jonka tarina liittyy osaksi Utrion vahvojen naisten saagaa./KY

 hupsu rakkaus

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Kaari Utrio: Hupsu rakkaus

2. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu

3. Jojo Moyes: Ne, jotka ymmärtävät kauneutta

4. Bates Quentin: Jäätävää tietoa

5. Fred Vargas: Neptunuksen sauva


Aikuisten tietokirjallisuus

1. Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia

2. Petri Sarjanen: Sinä olet Rokka

3. Astrid Lindgren: ”Kätken kirjeesi patjan alle” kirjeenvaihto 1971-2002

4. Kauko Röyhkä: Ville Haapasalo : junamatka Moskovaan

5. Kari Enqvist: Ainoa mikä jää : keskusteluja



Smith, Wilbur: Faarao, Otava, 2017

Syksyn pimeisiin iltoihin eksotiikkaa tuo Afrikka-kuvauksistaan tunnettu kirjailija Wilbur Smith. Faarao jatkaa Smithin 1990-luvulla aloittamaa Egypti-sarjaa. Romaanisarjan alussa päähenkilö Taita oli tavallinen, joskin varsin nokkela orja. Sarjan uusimpaan osaan tultaessa Taita on neuvokkuutensa ansiosta edennyt faaraon sotajoukkojen komentajaksi. Taitan kyvykkyys punnitaan, kun faarao kamppailee hengestään ja kotikaupunki Luxor on vihollisten armeijan piirittämä. Vaikka faaraon armeija Taitan johdolla voittaakin verisen sodan, on kotiin palaava sotajoukko uuden ongelman edessä. Taistelujen aikana faarao on menehtynyt eikä vallan kaapannut uusi hallitsija katso Taitaa hyvällä. Taita pelkää, että uusi faarao suistaa koko Egyptin perikatoon.

 

Jo 1960-luvulla kirjailijan uransa aloittaneen Wilbur Smithin teoksia on käännetty lukuisille kielille ja hänen kirjojaan on myyty miljoonittain. Suosion takana lienee ainakin teosten monivivahteinen henkilökuvaus, jännittävät juonet sekä taitavasti luotu miljöö. Afrikassa varttunut kirjailija osaa tuoda sikäläisen ympäristön todentuntuisesti kirjoihin. Smithin kerrotaan myös perehtyneen romaaniensa teemoihin perusteellisesti muun muassa matkustelemalla teosten tapahtumapaikoilla ja lähdekirjallisuuteen tutustumalla. Egypti-sarjan taustalla vaikuttaa esimerkiksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen.

 

Faarao on teoksena jakanut lukijoiden ja jopa uskollisten Smith-fanien mielipiteitä. Teosta on moitittu toistosta ja henkilöhahmojen yksipuolisuudesta. Toisaalta joillekin lukijoille Faarao on ollut Smithin aiempien romaanien tapaan hyvinkin koukuttava ja palkitseva lukuelämys. Smithin ansioita historiallisten seikkailuromaanien lajityypissä ei missään tapauksessa voi kiistää./KY

faarao

Aikuisten kertomakirjallisuus

1. Wilbur Smith: Faarao

2. Ruth Ware: Synkän metsän siimeksessä

3. Perttu Häkkinen: Hukkuminen : kertomus Kumpulan surmayöstä

4. Taavi Soininvaara: Neljäs valtakunta

5. Harlan Coben: Petät vain kerran

 

Aikuisten tietokirjalllisuus

1. Sakari Viinikainen: Rautatiesota 1918 : taistelut Savon rintamalla

2. Lasse Lehtinen: Tanner : itsenäisen Suomen mies

3. Kai Häggman: 1917

4. Petri Pietiläinen: Yksi rykmentti, sata tarinaa : veteraanit kertovat

5. Matti Riekki: Raskas askel : kertomus juoksijan synnystä

 

 

Silja Vuorikuru: Aino Kallas: maailman sydämessä, SKS, 2017.

Silja Vuorikurun kirjoittama Aino Kallaksen elämäkerta avaa uusia näkökulmia niin sanotun kahden kansan kirjailijan elämänvaiheisiin.

Kirjailija ja suomalaisuusaatteen edistäjä Julius Krohnin tytär Aino Krohn avioitui melko nuorena virolaisen tutkijan Oskar Kallaksen kanssa. Muutto aviomiehen kotimaahan antoi aloittelevalle kirjailijalle teeman, josta hän tuli tunnetuksi: virolaisen kansanperinteen. Virolaisteeman lisäksi Kallas tunnetaan omintakeisesta, vanhahtavasta kielestä, jonka syntyyn vaikutti Silja Vuorikurun mukaan etenkin Kallaksen tiivis paneutuminen Raamattuun.

Aino Kallaksen yhteydessä mainitaan usein Eino Leino. Kohuttua rakkaussuhdetta on Silja Vuorikurun mukaan tulkittu melko yksipuolisesti niin, että Kallas oli taiteilija-Leinon muusa. Mutta asetelma toimi myös päinvastoin. Aino Kallas vaikuttui jo nuorena Eino Leinon teksteistä ja poimi niistä myöhemminkin aineksia omaan tuotantoonsa. Rakastavaiset kävivät säilyneen kirjeenvaihdon perusteella hyvin monipuolista keskustelua ja tukivat toinen toisensa taiteellisia pyrkimyksiä. Vuorikuru löytää myös Leinon ja Kallaksen teoksista runsasta ja syvälle luotaavaa vuoropuhelua ja samankaltaisuutta.

Maailman sydämessä -ilmaisu on peräisin Aino Kallaksen omista päiväkirjamerkinnöistä ajalta, jolloin hän diplomaatiksi nimitetyn miehen vaimona muutti Lontooseen. Aino Kallas olikin maailmankansalainen ja myös ulkomailla menestystä saavuttanut kirjailija, joka Vuorikurun mukaan maailman sydämessäkin tunsi pohjimmiltaan olevansa juureton ja vanhemmiten jopa yksinäinen.

Kallas oli aikansa suomalaiseksi naiskirjailijaksi varsin ponnekas: hän teki hartiavoimin töitä lyödäkseen itsensä läpi myös ulkomailla ja todistaakseen suomalaisille ja virolaisille kykynsä kirjailijana. Kunnianhimoa ei aina katsottu hyvällä. Vuorikuru kirjoittaa Kallaksesta kutsuen tätä läpi teoksen etunimeltä, Ainoksi, mikä on yllättävää, mutta saattaa olla tietoinen keino tuoda etäisenä ja itseriittoisenakin pidettyä Kallasta lukijalle läheisemmäksi./KY

aino kallas

AIKUISTEN KERTOMAKIRJALLISUUS 

1. Paula Havaste: Lumen armo

2. Camilla Grebe: Kun jää pettää alta

3. Shari Lapena: Hyvä naapuri

4. Michael Connelly: Julmat jäähyväiset

5. Antti Tuuri: Tammikuu 18

 

AIKUISTEN TIETOKIRJALLISUUS

1. Silja Vuorikuru: Aino Kallas : maailman sydämessä

2. Heikki Väisänen: Me kohta kotiin tulemme : III/JR 39 talvisodassa Laatokan Karjalassa

3. Sara Ask: Lisää kasvisruokaa koko perheelle

4. Kaija Junkkari: Muutakin kuin numeroita : vanhenemisen taidosta

5. Mikko Peltola: Peltsin Lapissa