Tietoa Hankasalmesta

Hankasalmen kunta on perustettu vuonna 1872. Kunnan asutushistoria ulottuu kuitenkin huomattavasti kauemmas. Hankasalmen historia I (esihistoriasta vuoteen 1918, kirj. Erkki Laitinen et al., 2004) kuvaa hyvin kotikuntamme kehityskaarta pyyntikansan riistamaista järjestäytyneeksi hallinnolliseksi alueeksi.
Pysyvän asutuksen muodostuminen tänne Savon ja Hämeen rajalle alkoi 1500 luvulla – kunta alkoi syntyä vesien varsille ja mäkien harjanteille.
Hankasalmelaisuuden juuret ovat aina olleet itäisen ja läntisen kansakulttuurin kohtaamisessa. 1900-luvulla sotien jälkeen siirtokarjalaiset ovat vielä tuoneet oman lisänsä tähän heimokulttuurien kohtaamiseen. Hankasalmesta alkoi muodostua oma kunta, kun neljän eri pitäjän laitakylistä koottiin Hankasalmen kappeliseurakunta 1802. Tuon alueen pohjalta syntyi itsenäinen kunta vuonna 1872 ja kirkkoherrakunta 1875. Jyväskylä-Pieksämäki junaradan valmistuminen vuonna 1918 oli pitäjän kehityksen tärkeä askel. Samalla syntyi asemakylä noin 9 kilometriä kirkonkylän eteläpuolelle, koska rataa ei rakennettu kirkonkylän kautta.

Yksi pieni anekdootti Hankasalmen historiasta on nostettava esiin – tiettävästi Hankasalmi on yksi niistä harvoista paikkakunnista Suomessa, jossa ei ole koskaan sodittu.

Hankasalmella asukkaita (31.12.2020) on 4 782. Meillä toimitaan hyvässä yhteishengessä, tunnemme naapurimme ja sivuteillä nostetaan kättä tervehdykseksi jokaiselle vastaantulijalle.

Hankasalmella on kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi. Lisäksi meillä on monta kaunista kylää: Armisvesi, Kallioaho, Kankainen, Kärkkäälä, Murtoinen, Ristimäki, Sauvamäki, Säkinmäki ja Venekoski. Kylien asukasmäärät vaihtelevat 100:n ja 1 500:n välillä.

  • Asukkaita n. 4 800
  • Aito maaseutukunta Jyväskylän kaupunkiseudulla
  • Maatiloja n. 190 kpl
  • Keski-Suomen savolaisin kunta
  • 99 vesistöä
  • Nimikkolajeja on kuusi, kuha ja neidonkorento
  • Hyvät peruspalvelut sekä mainiot harrastus- ja matkailukohteet mm. laskettelu, golf, ratsastus ja maastopyöräily
  • Ystävyyskuntiamme ovat Mjölby Ruotsissa, Karmoy Norjassa ja Häädemeste Virossa
  • Vaakunan on suunnitellut 1957 Ahti Hammar. Hankasalmen vaakunassa mustalla pohjalla on aaltokoroinen hopeahirsi, jossa on punainen vitsahankain. Musta väri viittaa Savoon ja punainen on Hämeen punainen. Hopean harmaa on maakuntarajan tunnus.

Skip to content